Valtioneuvosto on määrännyt Leena Gunnarin jatkamaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajana ajalla 1.1.2020–31.12.2024. Valtioneuvosto on määrännyt yhdentoista ely-keskuksen ylijohtajat ajalle 1.1.2020 – 31.12.2024. Ylijohtajan tehtävään määrätään yksi ELY-keskuksen vastuualuejohtajista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hän hoitaa tehtävää oman toimensa ohella. Ylijohtaja vastaa keskusten toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta. Keskusten tehtävä on kehittää ja tukea taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Niitä ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, Väylävirasto, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäasiainministeriö.
-
-
Sidosryhmien tyytyväisyys Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen on lisääntynyt
Kokonaistyytyväisyys ELY-keskusten toimintaan. Vertailuvuodet 2015–2019. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteisen sidosryhmätutkimuksen mukaan sidosryhmien tyytyväisyys Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimintaan on kasvanut huomattavasti aiempiin tutkimuksiin verrattuna. ELY-keskusten sidosryhmille, jotka ovat ohjaavia ministeriöitä ja virastoja sekä palveluntuottajia ja viranomaiskumppaneita, lähetettiin lokakuussa sähköinen kysely. Tulosten mukaan ELY-keskukset koetaan tärkeinä alueellisina vaikuttajina sekä asiantuntevina, yhteistyötaitoisina ja helposti lähestyttävinä. Tutkimus on tehty ELY-keskusten osalta viisi kertaa. ELY-keskusten vaikuttavuus perustuu aktiivisiin verkostoihin ja yhdessä tekemiseen Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1750 henkilöä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osalta 122 yhteistyökumppania tai palveluntuottajaa. Keskimääräinen kokonaistyytyväisyysarvosana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osalta oli 4,16 (arviointiasteikolla 1–5), ja se parani huomattavasti aiempiin tutkimuksiin (2017, 2015, 2013) verrattuna. “ELY-keskusten vaikuttavuus perustuu aktiivisiin verkostoihin ja yhdessä tekemiseen alueella ja valtakunnassa.…
-
Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuvilja-aluetta
Kaakkois-Suomen luomupeltoala on lisääntynyt vakaasti tällä vuosikymmenellä, ja kattaa jo yli 15 % alueen kaikista pelloista. Kaakonkulmalla tuotetaan etenkin luomuviljaa. Luomuviljelty peltoala Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella nousi tänä vuonna lähes 20 900 hehtaariin. Kehitys on ollut tasaista koko kuluvan vuosikymmenen: esimerkiksi vuoteen 2013 verrattuna Kaakkois-Suomen luomuala on kasvanut 75 %. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Luomu Kaakkois-Suomessa -koosteesta, joka perustuu julkisiin tilastoihin ja selvityksiin. Kaakkois-Suomessa toimii nyt yhteensä 290 luomutilaa, eli joka kymmenes kaakkoissuomalainen maatila on luomutila. Kaakon luomutilojen keskikoko on 72 hehtaaria, joten ne ovat keskimäärin suurempia kuin suomalaiset luomutilat ja huomattavasti suurempia kuin tavanomaiset suomalaistilat. Kaakkois-Suomen luomupellot sijoittuvat alueen kahteen maakuntaan siten, että Kymenlaaksossa on noin 2/3 ja Etelä-Karjalassa noin 1/3 luomualasta. Kymenlaakson…
-
Työttömien nuorten määrä laski Haminassa ja Kotkassa — Uusista avoimista työpaikoista 86 prosenttia oli yrityksissä
Työttömiä työnhakijoita oli lokakuun 2019 lopussa Kaakkois-Suomessa 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 19 prosenttia pienempi, ja nuorten työttömien määrä laski 9 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Uusia avoimia työpaikkoja oli 7 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa 14 323 työtöntä työnhakijaa, mikä on 601 henkilöä (- 4,0 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa työttömien määrä laski 5,5 prosentin ja Etelä-Karjalassa 1,9 prosentin verran. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 10,5 prosenttia. Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 1 266, mikä vastaa 8,8 prosentin osuutta kaikista kaakon työttömistä. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömien määrä pieneni vuoden takaiseen verrattuna kaikissa muissa paitsi Imatran seutukunnassa. Kunnista kaikkein eniten työttömyys väheni Kouvolassa,…
-
Talvirajoitukset voimaan – siirtymäaika sallii 120 km/h käytön 7-tiellä
Karttaesitys talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksiin siirrytään tiistaina 29.10.2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella eli Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maanteillä. Alennetut rajoitukset tulevat voimaan heti, kun nopeusrajoitusmerkit on vaihdettu. Talvinopeusrajoitukset ovat käytössä koko maassa viikonloppuun mennessä. Moottoriteiden vaihtuvien nopeusrajoituksien osuuksilla alkaa samalla siirtymäaika, joka sallii 120 km/h rajoituksen käytön valoisalla hyvissä sää- ja keliolosuhteissa aina marraskuun loppuun asti. Pimeä aika ja talven lähestyminen tuovat liikenteeseen paljon epävarmuustekijöitä vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi. Alennettujen nopeusrajoitusten avulla pienennetään pimeyden, hirvieläinten, märkien tienpintojen ja talviajan liukkaiden kelien aiheuttamaa kohonnutta onnettomuusriskiä. Huonoilla keleillä kuljettajan vastuulla on ajonopeuden sopeuttaminen vallitseviin olosuhteisiin – jopa rajoitusmerkkiä alhaisemmaksi – eikä ääriolosuhteissa kannata ajaa liian kovaa.…
-
Onko vesien tila parantunut Kaakkois-Suomessa?
Mitä lähempänä vesistö on luonnontilaa, sitä parempi on sen ekologinen tila. Toisaalta mitä enemmän kuormituksen ja ihmistoiminnan vaikutuksia vesistössä on, sitä heikompi on vesistön ekologinen tila. Mikä on vesistöjen nykyinen tila ja ovatko tehdyt toimenpiteet purreet? Näitä kysymyksiä on selvitetty uusimmassa Kaakkois-Suomen vesien tilan luokituksessa, jonka alustavat tulokset on juuri julkaistu. Vesien tila ohjaa vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelua EU:n vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen luokittelu tehdään joka kuudes vuosi. Direktiivin tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila ja toisaalta estää vesien tilan heikkeneminen. Ekologinen luokitus on perusta vesienhoidon toimenpideohjelmalle, jossa on esitetty toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien perusteella tehdään vesienhoitosuunnitelmat, jotka valtioneuvosto hyväksyy. Ekologinen luokitus on siten perusta vesienhoidolle. Nyt syksyllä 2019 valmistunut luokitus…
-
Kaakkois-Suomessa vain muutamia runsaita levähavaintoja viime kesänä
Kuva viime kesältä, jossa lounaisten merialueiden levälautat näkyvät vihreinä kiehkuroina. Viime kesän levätilanne oli suhteellisen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä. Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta runsaista leväkukinnoista ilmoittivat vakiohavainnoitsijat vain heinäkuun loppupuolella merialueilta. Järvialueilla vähäisiä sinilevähavaintoja oli kyllä poikkeuksellisesti jo kesäkuun alkupuolella, koska alkukesä oli lämmin. Kaikkiaan havainnoitiin runsaita leväkukintoja vain muutamalla yksittäisellä järvihavaintopaikalla, samoin yleisöilmoituksia tuli vain muutama. Sinilevät runsastuvat yleensä sekä merialueilla että järvillä heinäkuun loppupuolella, niin tänäkin vuonna. Poikkeuksellisen lämpimän alku syksyn vuoksi muutamia yksittäisiä yleisöhavaintoja tuli myös syyskuun puolella. Tuulet pitivät sinilevät pääosin veteen sekoittuneina. Merialueilla kesän 2018 kaltainen vaikea sinilevätilanne ei onneksi toistunut. Satelliittikuvat uusi väline etenkin merialueilla Suomenlahden levätilannetta näkyy myös Tarkka- satelliittikuvissa kun pilvipeitettä ei ole…
-
Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, elokuu 2019: Työttömien työnhakijoita oli elokuun 2019 lopussa Kaakkois-Suomessa 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin
Työttömien työnhakijoita oli elokuun 2019 lopussa Kaakkois-Suomessa 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 22 prosenttia pienempi ja nuorten työttömienkin määrä laski 8 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Uusia avoimia työpaikkoja oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaakkois-Suomessa oli elokuun lopussa 14 171 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 100 henkilöä (- 7,1 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa työttömien määrä laski 7,4 prosentin ja Etelä-Karjalassa 6,8 prosentin verran. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 10,4 prosenttia. Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 1 538, mikä vastaa 11 prosentin osuutta kaikista kaakon työttömistä. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömien määrä pieneni vuoden takaiseen verrattuna kaikissa muissa paitsi Imatran seutukunnassa, jossa määrä oli samalla tasolla.…
-
Kaakkois-Suomessa ideoitiin Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmastotoimia
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman valmistelua jatkettiin Lappeenrannassa 23.8 järjestetyssä työpajassa. Osallistujat edustivat maaseudun, maatalouden, metsätalouden, ympäristön ja vesiensuojelun sidosryhmiä ja asiantuntijatahoja. Työpajoissa ideoitiin Kaakkois-Suomelle tärkeitä ympäristö- ja ilmastotoimia. Pajatyöskentelyä vetävät Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Ohjelmatyössä on mukana myös Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoita. Maaseudun elinvoimaisuus tärkeää ilmasto- ja ympäristötyössä Työpajassa useat ryhmät totesivat, että maaseudun asuttuna säilyminen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ovat ilmasto- ja ympäristötyön perusta. Lisäksi useat ryhmät painottivat ympäristöön ja ilmastoon liittyvän käytännöllisen tutkimuksen, tietoisuuden ja osaamisen lisäystä. Ilmastonmuutoksesta keskustellut ryhmä painotti erityisesti ratkaisuja liikenteen päästöjen hillitsemiseksi (esimerkiksi uudet liikkumisjärjestelyt sekä biokaasun tuotannon ja jakeluverkon kehittäminen) sekä asumisen ilmastoystävällisyyden tukemista mm. puurakentamisen ja lisääntyneen uusiutuvan energian kautta. Luonnon monimuotoisuutta tulisi edistää…
-
Kulttuuriympäristötyöryhmä aktivoituu Etelä-Karjalassa
Vuosien hiljaiselon jälkeen Etelä-Karjalan kulttuuriympäristötyöryhmä kokosi voimansa, aloitti säännölliset tapaamiset ja aktiivisen toiminnan. Sen lisäksi, että kulttuuriperinnön kanssa toimivat viranomaiset vaihtavat kokemuksia ja kuulumisia, on tarjolla myös yhteistä toimintaa. Syksyllä on tulossa konkreettista opastusta ja työkaluja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen kaikille avoimessa seminaarissa. Lisäksi toimintasuunnitelmaan on tulossa muun muassa kulttuuriympäristötietojen löydettävyyden parantaminen. Tavoitteena on tuoda tietoa alueen arvokkaista maisema-alueista ja rakennusperinnöstä kaikkien eteläkarjalaisten helposti saataville. Mukana ryhmässä ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi, Museovirasto, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan museo, Metsähallitus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä muut alueen kunnat. Kiinnostaako kulttuuriperintö? Voit seurata ryhmän toimintaa ympäristö.fi sivuilla tämän polun kautta: ympäristö.fi/Elinympäristö_ja_kaavoitus/Elinympäristö/Kulttuuriympäristö/Kulttuuriympäristön hoidon hallinto/Etelä-Karjalan kulttuuriympäristötyöryhmä Voit myös seurata meitä somessa; #EKkulttuuriympäristö #ekarjala…
