Työttömien määrä oli heinäkuussa 1355 henkilöä (+8 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettujen määrä nousi alueella 14 prosenttia vuodentakaisesta ja 32 prosenttia kesäkuusta. Nuorisotyöttömiä oli 11 prosenttia enemmän ja pitkäaikaistyöttömiä 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni muissa kaakon seutukunnissa, paitsi Kotka-Haminan seudulla. Heinäkuussa 2025 Kaakkois-Suomessa oli työttömiä työnhakijoita vuodentakaiseen verrattuna 8 % enemmän. Uusia avoimia työpaikkoja oli 11 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 13,9 %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta alueella oli 13,9 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 14,0 ja Etelä-Karjalassa 13,7 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (16,0 %) ja matalin Luumäellä (10,0 %). Työttömyysaste Kaakkois-Suomessa on koko maata 1,4 prosenttiyksikköä suurempi. Työttömistä…
-
-
Työttömien määrä nousi Kaakkois-Suomessa 15 prosenttia
Työttömien määrä nousi vuodentakaisesta Kaakkois-Suomessa suhteellisesti yhtä paljon kuin koko maassa. Lomautettujen määrä nousi alueella yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta ja laski 12 prosenttia huhtikuusta. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä on edelleen huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa. Toukokuussa 2025 Kaakkois-Suomessa oli työttömiä työnhakijoita vuodentakaiseen verrattuna 15 % enemmän. Uusia avoimia työpaikkoja oli 35 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 12,9 %. Kaakkois-Suomessa oli toukokuun lopussa 16266 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 2110 henkilöä (+15 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Myös koko maassa kasvua oli 15 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta alueella oli 12,9 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 13,2 ja Etelä-Karjalassa 12,6 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein…
-
Kaakkois-Suomen ELY-keskus muuttaa Keskikosken museosillan painorajoitusta Kouvolassa
Kuva: Sirpa Koikkalainen Painorajoitusta joudutaan muuttamaan sillan huonon kunnon vuoksi. Merkkimuutokset saadaan valmiiksi kesäkuun lopussa, ja uudet painorajoitukset astuvat voimaan heinäkuun alussa. Keskikosken silta on vuonna 1954 valmistunut teräksinen kaarisilta, mikä ylittää Kymijoen Myllykosken kohdalla Kouvolassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus muuttaa nykyisiä painorajoituksia Keskikosken museosilloilla siltojen huonon rakenteellisen kunnon vuoksi . Nykyiset rajoitukset sallivat ajoneuvon suurimmaksi sallituksi 2-akseliselle telille kohdistuvaksi massaksi 18 tn, ja yhdistelmäajoneuvoille 60 tn. Uusi painorajoitus sallii massaksi yksittäiselle ja yhdistelmäajoneuvolle 20 tn. ”Painorajoituspäätöksellä saadaan jatkettua sillan elinkaarta huomattavasti, ja silta pysyy pidempään ajoneuvoliikenteen käytössä”, kertoo siltavastaava Erkki Munter. Merkkimuutokset tapahtuvat kesäkuun aikana. Uudet painorajoitukset astuvat voimaan heinäkuun alusta 2025. Keskikosken silta on Suomen suurin teräksinen jäykistetty sauvakaarisilta, ja se…
-
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on mukana vuonna 2024 käynnistyvässä Suomen kaikkien aikojen suurimmassa EU-rahoitteisessa LIFE-luontohankkeessa
Keltaverkkoperhonen. Tuula Tanska Priodiversity LIFE -hanke (2024–2031) on saanut 50 miljoonan euron rahoituksen EU:n Luonto LIFE -ohjelmasta. Hanke toteuttaa erityisesti EU:n biodiversiteettiohjelmaa, Suomen kansallista biodiversiteettistrategiaa ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Priodiversity LIFE on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke, jossa on mukana suuri joukko Suomen luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimijoita. Hankkeen aikana kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi. Hanke mahdollistaa ELY-keskuksiin mm. lukuisia työpaikkoja liittyen luonnon monimuotoisuuden edistämistehtäviin. Maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat Hankkeeseen osallistuvat ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi) laativat alueilleen luonnon monimuotoisuusohjelmat laajassa yhteistyössä maakuntaliittojen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmissa esitetään yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat sille, miten luonnon monimuotoisuutta maakunnissa vaalitaan ja edistetään tulevina vuosina. Vaikuttavampaa ennallistamista ja luonnonhoitoa…
-
MAATALOUS KAAKKOIS- SUOMESSA: Kasvutavoitteista huolimatta luomun peltoala ja tilalukumäärä laskivat – Kaakkois-Suomessa luomuala pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla
Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa, mutta Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %. Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa 8 % vuoteen 2022 verrattuna ja tilalukumäärä noin 600 tilalla. Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten luomuviljelty peltoala laski Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kaakkois-Suomi oli ainoa ELY-keskus, jonka alueella pinta-ala ei vähentynyt. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %, kun…
-
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät – Ukrainan sota vaikuttaa elinkeinoelämään laajalla rintamalla
Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Elinkeinoelämän näkymät varovaiset Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tänään Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022-katsauksen, jossa tiivistyvät aluekehittäjien yhteiset näkemykset alueen nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus laadittiin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronakriisistä toipuminen oli jo hyvässä vauhdissa, kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan loi uuden globaalin kriisin ja muutti tilannetta olennaisesti. Ukrainan kriisi tuo epävarmuustekijän, jonka kaikkia seurauksia ei vielä tunneta. Seuraukset ovat riippuvaisia kriisin kestosta, mahdollisesta laajenemisesta ja pakotepolitiikasta. Vaikka sodan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja värittävät keskustelua taloudesta, on hyvä huomioida, että alueella on menossa monin tavoin hyvä kehitysvaihe ja työllisyys…
-
Lumivalleja tyhjennetään valtatiellä 7 Kotkassa – Alennetut nopeusrajoitukset voimaan
Valtatiellä 7 Kotkassa tyhjennetään lumivalleja ensi yöstä alkaen. Työt jatkuvat niin kauan, että lumitilat saadaan tyhjennettyä. ”Kotkan maanteiden hoitourakassa lumitilat ovat täynnä ja niitä tyhjennetään yöaikaan. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi muuttuvia nopeusrajoituksia lasketaan tilapäisesti 80 km/h tunnissa”, kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama. Moottoritien rampit sekä hidastus- ja kiihdytyskaistat ovat runsaan lumen tulon takia kaventuneet, ja tästä on tullut palautetta myös tienkäyttäjiltä. Tyhjennykset tapahtuvat yöaikaan ja silloin käyttöön otetaan alemmat nopeusrajoitukset. Työn tekee kunnossapidon alueurakoitsija YIT Suomi Oy. Tilapäiset nopeusrajoitukset poistetaan heti kun työ saadaan tehtyä.
-
Kaakkois-Suomeen 700 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita vuonna 2021
METSO2021, Lappeenranta: METSO-ohjelmassa suojeltu korpialue. Kuva Maria Vesterinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus suojeli vuonna 2021 maanomistajien aloitteesta 80 aluetta. Suojeltujen alueiden pinta-ala on noin 700 hehtaaria ja metsänomistajille maksettiin korvauksia suojelusta 3,5 miljoonaa euroa. Metsiensuojelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus suojeli vuonna 2021 METSO-ohjelman rahoituksella metsiä 429 hehtaaria 63 metsänomistajan hakemuksesta. Metsänomistajien omistukseen jääviä yksityisiä suojelualueita perustettiin 41 kappaletta, valtiolle hankittiin 9 aluetta ja määräaikaisia suojelusopimuksia tehtiin 13 kappaletta. Suurin yksityisen metsänomistajan suojelema kohde oli 34 hehtaaria Lappeenrannassa, mutta muutoin suojeltujen kohteiden keskiala jäi noin 6 hehtaariin. Pääosa suojelluista metsistä oli iäkkäitä kangasmetsiä, mutta myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja korpia suojeltiin. Rahaa metsiensuojeluun käytettiin noin 3 miljoonaa euroa. METSO-ohjelma jatkuu ainakin vuoteen…
-
Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Tukea vanhojen rakennusten kunnostukseen ELY-keskukselta
Puistolan päiväkodin liiteri. Kuva Kymenlaakson museon. Nyt voi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta hakea avustusta vanhojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen. Viime vuoden avustettavista kunnostuskohteista on esimerkkinä Puistolan päiväkodin liiteri. Kouvolan kaupungin Puistolan liiterin kunnostus Kouvolan keskustan kupeessa sijaitseva Kouvolan kasarmialue on yksi venäläisten 1910-luvulla rakentamista rautatieyhteyksien tuntumaan sijoitetuista tiilikasarmialueista. Kasarmialueen rakennuskanta on pääosin alkuperäistä. Museoviraston inventoinnin myötä se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nämä RKY-alueiksi kutsutut, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on perinteen säilyttämisestä ja alueiden kehittämisestä niiden arvoja vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. Puuvaraston historia on pitkä ja sen rakennusajankohta sijoittuu historiallisesti merkittävään ajankohtaan 1910-luvun alkupuolelle. Se on tiettävästi ainoita säilyneitä puisia talousrakennuksia tuon…
-
Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä
Lappeenrannan Haapajärvellä tuuli on sekoittanut veden ja sinilevää ei vielä näy kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista tullut. Pääosin sekä Suomenlahdella että sisävesillä on havaittu vasta vähän tai ei ollenkaan levää. Vaikka leväseurannan vakiohavaintopaikoilla ei vielä Imatran Immalanjärveä lukuun ottamatta ole sinileviä havaittu, on muutamia yleisöhavaintoja runsaista levistä viime päivinä tullut. Tosin sään viileneminen ja voimakkaat tuulet ovat sekoittaneet vedet ja siksi isoilta levälautoilta toivottavasti juhannuksena pääosin vältytään. Jos huomaat lähivesistössäsi paljon vedenpinnalla kelluvaa levää, voit tehdä siitä kännykällä ilmoituksen Järvimeriwikiin havaintolähetillä. Veden käytössä kannattaa olla varovainen, jos huomaa vesistön pinnalla paljon sinilevää. Voit lähettää oman sinilevähavainnon havaintolähetillä Lomaillessa voit tehdä omia sinilevähavaintoja vesistöistä havaintolähetti…
