Keltaverkkoperhonen. Tuula Tanska Priodiversity LIFE -hanke (2024–2031) on saanut 50 miljoonan euron rahoituksen EU:n Luonto LIFE -ohjelmasta. Hanke toteuttaa erityisesti EU:n biodiversiteettiohjelmaa, Suomen kansallista biodiversiteettistrategiaa ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Priodiversity LIFE on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke, jossa on mukana suuri joukko Suomen luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimijoita. Hankkeen aikana kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi. Hanke mahdollistaa ELY-keskuksiin mm. lukuisia työpaikkoja liittyen luonnon monimuotoisuuden edistämistehtäviin. Maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat Hankkeeseen osallistuvat ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi) laativat alueilleen luonnon monimuotoisuusohjelmat laajassa yhteistyössä maakuntaliittojen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmissa esitetään yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat sille, miten luonnon monimuotoisuutta maakunnissa vaalitaan ja edistetään tulevina vuosina. Vaikuttavampaa ennallistamista ja luonnonhoitoa…
-
-
MAATALOUS KAAKKOIS- SUOMESSA: Kasvutavoitteista huolimatta luomun peltoala ja tilalukumäärä laskivat – Kaakkois-Suomessa luomuala pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla
Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa, mutta Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %. Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa 8 % vuoteen 2022 verrattuna ja tilalukumäärä noin 600 tilalla. Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten luomuviljelty peltoala laski Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kaakkois-Suomi oli ainoa ELY-keskus, jonka alueella pinta-ala ei vähentynyt. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %, kun…
-
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät – Ukrainan sota vaikuttaa elinkeinoelämään laajalla rintamalla
Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Elinkeinoelämän näkymät varovaiset Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tänään Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022-katsauksen, jossa tiivistyvät aluekehittäjien yhteiset näkemykset alueen nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus laadittiin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronakriisistä toipuminen oli jo hyvässä vauhdissa, kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan loi uuden globaalin kriisin ja muutti tilannetta olennaisesti. Ukrainan kriisi tuo epävarmuustekijän, jonka kaikkia seurauksia ei vielä tunneta. Seuraukset ovat riippuvaisia kriisin kestosta, mahdollisesta laajenemisesta ja pakotepolitiikasta. Vaikka sodan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja värittävät keskustelua taloudesta, on hyvä huomioida, että alueella on menossa monin tavoin hyvä kehitysvaihe ja työllisyys…
-
Lumivalleja tyhjennetään valtatiellä 7 Kotkassa – Alennetut nopeusrajoitukset voimaan
Valtatiellä 7 Kotkassa tyhjennetään lumivalleja ensi yöstä alkaen. Työt jatkuvat niin kauan, että lumitilat saadaan tyhjennettyä. ”Kotkan maanteiden hoitourakassa lumitilat ovat täynnä ja niitä tyhjennetään yöaikaan. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi muuttuvia nopeusrajoituksia lasketaan tilapäisesti 80 km/h tunnissa”, kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama. Moottoritien rampit sekä hidastus- ja kiihdytyskaistat ovat runsaan lumen tulon takia kaventuneet, ja tästä on tullut palautetta myös tienkäyttäjiltä. Tyhjennykset tapahtuvat yöaikaan ja silloin käyttöön otetaan alemmat nopeusrajoitukset. Työn tekee kunnossapidon alueurakoitsija YIT Suomi Oy. Tilapäiset nopeusrajoitukset poistetaan heti kun työ saadaan tehtyä.
-
Kaakkois-Suomeen 700 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita vuonna 2021
METSO2021, Lappeenranta: METSO-ohjelmassa suojeltu korpialue. Kuva Maria Vesterinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus suojeli vuonna 2021 maanomistajien aloitteesta 80 aluetta. Suojeltujen alueiden pinta-ala on noin 700 hehtaaria ja metsänomistajille maksettiin korvauksia suojelusta 3,5 miljoonaa euroa. Metsiensuojelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus suojeli vuonna 2021 METSO-ohjelman rahoituksella metsiä 429 hehtaaria 63 metsänomistajan hakemuksesta. Metsänomistajien omistukseen jääviä yksityisiä suojelualueita perustettiin 41 kappaletta, valtiolle hankittiin 9 aluetta ja määräaikaisia suojelusopimuksia tehtiin 13 kappaletta. Suurin yksityisen metsänomistajan suojelema kohde oli 34 hehtaaria Lappeenrannassa, mutta muutoin suojeltujen kohteiden keskiala jäi noin 6 hehtaariin. Pääosa suojelluista metsistä oli iäkkäitä kangasmetsiä, mutta myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja korpia suojeltiin. Rahaa metsiensuojeluun käytettiin noin 3 miljoonaa euroa. METSO-ohjelma jatkuu ainakin vuoteen…
-
Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Tukea vanhojen rakennusten kunnostukseen ELY-keskukselta
Puistolan päiväkodin liiteri. Kuva Kymenlaakson museon. Nyt voi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta hakea avustusta vanhojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen. Viime vuoden avustettavista kunnostuskohteista on esimerkkinä Puistolan päiväkodin liiteri. Kouvolan kaupungin Puistolan liiterin kunnostus Kouvolan keskustan kupeessa sijaitseva Kouvolan kasarmialue on yksi venäläisten 1910-luvulla rakentamista rautatieyhteyksien tuntumaan sijoitetuista tiilikasarmialueista. Kasarmialueen rakennuskanta on pääosin alkuperäistä. Museoviraston inventoinnin myötä se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nämä RKY-alueiksi kutsutut, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on perinteen säilyttämisestä ja alueiden kehittämisestä niiden arvoja vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. Puuvaraston historia on pitkä ja sen rakennusajankohta sijoittuu historiallisesti merkittävään ajankohtaan 1910-luvun alkupuolelle. Se on tiettävästi ainoita säilyneitä puisia talousrakennuksia tuon…
-
Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä
Lappeenrannan Haapajärvellä tuuli on sekoittanut veden ja sinilevää ei vielä näy kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista tullut. Pääosin sekä Suomenlahdella että sisävesillä on havaittu vasta vähän tai ei ollenkaan levää. Vaikka leväseurannan vakiohavaintopaikoilla ei vielä Imatran Immalanjärveä lukuun ottamatta ole sinileviä havaittu, on muutamia yleisöhavaintoja runsaista levistä viime päivinä tullut. Tosin sään viileneminen ja voimakkaat tuulet ovat sekoittaneet vedet ja siksi isoilta levälautoilta toivottavasti juhannuksena pääosin vältytään. Jos huomaat lähivesistössäsi paljon vedenpinnalla kelluvaa levää, voit tehdä siitä kännykällä ilmoituksen Järvimeriwikiin havaintolähetillä. Veden käytössä kannattaa olla varovainen, jos huomaa vesistön pinnalla paljon sinilevää. Voit lähettää oman sinilevähavainnon havaintolähetillä Lomaillessa voit tehdä omia sinilevähavaintoja vesistöistä havaintolähetti…
-
Työttömiä työnhakijoita lähes kolmannes vähemmän Kymenlaaksossa kuin vuosi sitten
Työttömiä työnhakijoita oli Kaakkois-Suomessa toukokuun 2021 lopussa 15 417. Työttömien määrä on laskenut vuodentakaisesta selvästi (-33 %) ja työttömiä on myös edelliskuukausia vähemmän. Kaakkois-Suomen työllisyysluvut ovat suunnilleen samoissa lukemissa kuin 2018 toukokuussa. Lomautettuja on reilusti vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa (-77 %), ja selvää laskua on myös edelliskuukausista. Nuorten työttömien määrä on laskenut kaikkia työttömiä enemmän, laskua viime vuodesta on 43 %. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut edellisvuodesta 35 %, mutta nousu on koko maata matalampaa ja maalis-huhtikuusta Kaakon pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut. Avointen työpaikkojen määrä nousi viime vuoden toukokuusta 68 %. Kaakkois-Suomessa oli toukokuun lopussa 15 417 työtöntä työnhakijaa, mikä on 7 532 henkilöä (-33 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa…
-
Luumäen, Lemin, Savitaipaleen ja Kouvola tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla
Karttakuva Tervahaudan pohjavesialueesta Luumäellä. Luumäen, Lemin, Savitaipaleen ja Kouvolan pohjavesialueiden tarkastetut tiedot ja rajaukset on julkaistu 18.5.2021 Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelussa. Ajantasaiset pohjavesialuetiedot on mahdollista tarkistaa myös esimerkiksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelussa tai ympäristöhallinnon Karpalo-karttapalvelussa. Luumäellä, Lemillä ja Savitaipaleella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 44 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Luumäen, Lemin ja Savitaipaleen pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Mukana tarkistuksessa oli myös kaksi Kouvolan pohjavesialuetta. Esitys luokitus- ja rajausmuutoksista oli nähtävillä 25.2–6.4.2021. Lisäksi ELY-keskus pyysi muun muassa alueen kunnilta ja vesilaitoksilta asiasta lausunnot. Kooste ELY-keskuksen saamista palautteista sekä niihin annetuista vastauksista on edelleen nähtävillä ympäristöhallinnon verkkopalvelussa www.ymparisto.fi. Luumäellä yhteensä 19 pohjavesialuetta Pohjavesialueiden tarkistamisen ja uudelleenluokittelemisen jälkeen Luumäellä on yhteensä 19 pohjavesialuetta. Luumäellä…
-
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön toimintakatsaus 2020: Yhdeksässä kunnassa toteutui tieliikenteen kuolemien nollavisio
Tieliikenteessä menehtyneet kunnittain ja uhrit tienkäyttäjäryhmittäin 2018–2020 (Tilastokeskus). Kolmen edellisen vuoden aikana liikennekuolemia on tapahtunut lähes kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa poislukien Miehikkälä, Lemi, Taipalsaari ja Imatra, joissa liikennekuolemien nollavisio on toteutunut jo kolmen vuoden ajan. Yleisimmin kuolleet ovat olleet autoilijoita, mopoilijoita ja moottoripyöräilijöitä. Vuonna 2020 yhdeksässä Kaakkois-Suomen kunnassa toteutui nollavisio eli kukaan ei menehtynyt tieliikenteessä (myös vuonna 2019 nollakuntia oli yhdeksän). Viime vuosina tieliikenteessä menehtyneiden määrä on kasvanut Etelä-Karjalassa ja laskenut Kymenlaaksossa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, tapahtui vuonna 2020 yhteensä 233 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta (243 vuonna 2019). Näissä onnettomuuksissa menehtyi 12 henkilöä (seitsemän Etelä-Karjalassa ja viisi Kymenlaaksossa) ja loukkaantui 289 henkilöä. Suojaamattomien liikkujaryhmien osuus vakavista henkilövahingoista…
