Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa, mutta Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %.
Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa 8 % vuoteen 2022 verrattuna ja tilalukumäärä noin 600 tilalla. Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten luomuviljelty peltoala laski Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Kaakkois-Suomi oli ainoa ELY-keskus, jonka alueella pinta-ala ei vähentynyt.
Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %, kun taas koko maassa osuus on 13,7 %. Tiedot perustuvat Ruokaviraston vuoden 2023 ennakkotilastoon.
Luomutilojen määrä väheni myös Kaakkois-Suomessa
Kevään 2023 aikana luomuvalvonnasta erosi Kaakkois-Suomessa noin 25 tilaa. Uusia tiloja ilmoittautui luomuvalvontaan neljä. Tällä hetkellä luomutiloja Kaakkois-Suomessa on noin 250, joista kasvinviljelytiloja noin 210 ja kotieläintiloja noin 40. Eniten luomuna viljellään nurmea, kauraa, vehnää, hernettä, ruista ja rypsiä.
Luomuvalvonnasta eronneiden tilojen pelloista osa on siirtynyt luomutuotantoa jatkaville tiloille. Luomusta luopuneissa on kuitenkin myös niitä, jotka ovat siirtyneet tavanomaiseen tuotantoon. Uuden EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden mukanaan tuomat muutokset sekä luomun markkinatilanne ovat vaikuttaneet luomutilojen määrän laskuun.
Kaakkois-Suomessa luomualan muutos oli muuta maata pienempi
Suomessa EU:n maatalouspolitiikkaa toteutetaan kansallisella suunnitelmalla, jossa tavoitteena on kasvattaa luomuviljeltyä peltopinta-alaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomutilojen määrä sekä pinta-ala vähenivät kuitenkin vuoteen 2022 verrattuna huomattavasti, vaikka Suomen kansallisen suunnitelman kasvuodotukset ovat reilut. Alueellisesti myönteisenä asiana voidaan nähdä, että tilalukumäärän laskusuunnasta huolimatta Kaakkois-Suomessa luomuviljelty pinta-ala pysyi samana edellisvuoteen verrattuna.
Kaakkois-Suomessa pitkään luomuneuvojana toiminut Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta kertoo, että Kaakkois-Suomessa luomuviljelijät tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja alueella on ollut pitkään sitoutunutta luomuneuvontaa, mikä on tukenut tilojen vakiintumista luonnonmukaiseen tuotantoon.
Luomutuotteiden kulutus
Tutkimustiedon mukaan luomutuotannolla on positiivisia vaikutuksia maatalousluonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi luomueläinten tulee päästä laiduntamaan, mikä lisää eläinten hyvinvointia sekä vaikuttaa maatalousympäristöön ja maaseutumaisemaan. Pro Luomu ry:n vuonna 2022 tekemän kyselyn mukaan luonnon monimuotoisuus kiinnostaa kuluttajia. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista (54 %) luottaa vähintään melko paljon siihen, että EU:n luomumerkki vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen. Nämä seikat huomioiden luomutuotteiden osuus ostoskorissa voisi olla nykyistä suurempikin.
Tilastotietoa Kaakkois-Suomen peltoviljelyksistä
Tänä vuonna 2023 viljelijät jättivät ensimmäistä kertaa peltotukihakemuksensa pelkästään sähköisenä Vipu-palvelussa. Kaakkois-Suomessa peltotukihakemuksen jätti 2 534 viljelijää, joka on 145 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Tukikauden vaihdos on mahdollisesti aiheuttanut sen, että lopettaneiden tilojen määrä oli hieman suurempi kuin edellisten vuosien välillä. Alueellisesti tarkastellen lopettaneita tiloja oli Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alueella suhteellisesti hieman enemmän kuin Kymenlaaksossa. Etelä-Karjalassa lopettaneiden tilojen määrä oli noin kuusi prosenttia, kun taas Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta-alueilla määrä oli viiden ja puolen prosentin luokkaa.
Peltotukien hakemustietojen mukaan viljojen viljelyala oli Kaakkois-Suomessa noin 55 000 hehtaaria, mikä on noin 44 prosenttia kokonaisviljelyalasta. Viljoja viljeltiin Kaakkois-Suomessa noin 800 hehtaaria vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kaura, ohra ja kevätvehnä ovat säilyttäneet asemansa suosituimpina viljakasveina, vaikka ohran viljelyala onkin viime vuosina ollut jonkin verran laskusuunnassa. Ohran kokonaisalasta reilu 20 prosenttia on mallasohraa.
Syysvehnän viljely on kasvattanut suosiotaan viime vuosina merkittävästi. Kun syysvehnän viljelyala Kaakkois-Suomessa vuonna 2020 oli vielä alle 2 000 hehtaaria, niin nyt 2023 ala oli noussut jo yli 4 200 hehtaariin. Syysvehnän satovarmuus esimerkiksi rukiiseen verrattuna on lisännyt kiinnostusta sen viljelyä kohtaan. Syysvehnän viljely painottuu merkittävältä osin Kymenlaakson puolelle.
Öljykasvien viljely on jatkanut hiipumistaan. Syynä tähän on suurelta osin lisääntyneiden tuholaisten aiheuttama heikko satovarmuus. Öljykasveja koko Kaakkois-Suomen alueella oli viljelyksessä ainoastaan noin 2 000 hehtaaria.
Karjatilojen vähenemisestä huolimatta viljeltyjen nurmien ala on Kaakkois-Suomessa pysynyt viime vuosien tasolla. Satonurmia on viljelyssä alueella yhteensä noin 40 000 hehtaaria. Kokonaispeltoala huomioiden nurmen viljelyä on Etelä-Karjalassa suhteellisesti hieman enemmän kuin Kymenlaaksossa. Myös tuotannon ulkopuolella olevat nurmialat (kesannot, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet) ovat pysyneet edellisten vuosien tasolla.
Teksti
Marjut Henttonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Marko Toikka, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
