Suomi ja Venäjä allekirjoittivat huhtikuussa 2018 yhteisymmärrysmuistion rajavesien kalatalousasioiden kehittämisestä, seurannasta ja tutkimustyöstä. Osapuolet perustivat suomalais-venäläisen kalataloustyöryhmän, joka järjestäytyi ensi kerran Espoossa marraskuussa 2018. Kokouksessa sovittiin kalataloustyöryhmän työn edistämisestä kolmessa alatyöryhmässä; pohjoisessa, keskisessä ja eteläisessä. Eteläinen alatyöryhmä käynnisti toimintansa Pietarissa 14.-15.1.2019. Venäjää eteläisessä alatyöryhmässä edustavat Luoteis-Venäjän kalaviranomainen sekä valtion kalantutkimuslaitos. Suomea puolestaan edustavat Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Etelä-Karjalan liitto sekä Luonnonvarakeskus. Työryhmä rajasi toiminta-alueekseen Laatokkaan ja Suomenlahteen laskevat rajajoet sekä keskeisimmät yhteiset rajajärvet tältä alueelta. Tapaamisissa keskusteltiin kalojen vapaan kulun mahdollistamisesta rajajoissa, kalastuksen valvonnasta, lohikalojen luontaisen lisääntymisen edistämisestä sekä olemassa olevan seurantatiedon kokoamisesta ja rajajokiin liittyvän kalatutkimuksen kohdentamisesta tänä vuonna. Tavoitteena kalojen vapaa kulku ja valvonnan tehostaminen Pietarissa järjestetyssä kokouksessa…
-
-
Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2018
Työttömien määrä laski joulukuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Kaakkois-Suomen kaikissa seutukunnissa ja kunnissa. Suhteellisesti kehitys oli suotuisinta Etelä-Karjalassa. Pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuun lopussa 34 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömien määrä pieneni 10 prosentilla. Uusia avoimia työpaikkoja oli 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kaakkois-Suomessa oli joulukuun lopussa 17 093 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 936 henkilöä (- 14,7 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa työttömiä oli 12,8 prosenttia ja Etelä-Karjalassa 17,2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömänä oli 256 504 henkilöä eli 13,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 12,4 prosenttia. Työttömien määrä väheni kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa. Suhteellisesti kehitys oli…
-
Kaakkois-Suomeen hieman yli 2 miljoonaa yritystukia ja ESR-rahoitusta
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön ESR- ja EAKR -rahoitus sekä kansallinen yritysrahoitus Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla loka-joulukuussa 2018. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt loka-joulukuussa 2018 Kaakkois-Suomeen yhteensä hieman yli 2 miljoona euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yritysrahoitusta, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitusta sekä kansallista rahoitusta yritysten kehittämispalveluihin. Rahoituksesta 51 % muodostui yritystuista ja loput ESR-hankkeista. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteinen tiedote Euroopan maaseuturahastosta loka-joulukuussa myönnetyistä yritys- ja hanketukipäätöksistä julkaistaan maanantaina 14.1.2019. Yritysten kehittämispalvelujen kysyntä kasvaa Kaakkois-Suomessa Tukea yritysten kehittämiseen myönnettiin Kaakkois-Suomeen yhteensä hieman yli miljoona euroa. Yrityksen kehittämisavustuksen osuus summasta on 953 489 euroa. Tästä 69 % kohdistui Etelä-Karjalan alueelle ja loput Kymenlaaksoon. Vuonna 2017 samalla aikajaksolla Kaakkois-Suomeen myönnettiin rahaa yritysten kehittämishankkeisiin 386 665 euroa.…
-
Etelä-Kymenlaakson kuntien ajantasaiset pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla
Etelä-Kymenlaakson kuntien (Pyhtää, Kotka, Hamina, Miehikkälä ja Vironlahti) pohjavesialueiden tarkastetut tiedot ja rajaukset on julkaistu 11.12. Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelussa. Ajantasaiset pohjavesialuetiedot on nyt mahdollista tarkistaa esimerkiksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelussa tai ympäristöhallinnon Karpalo-karttapalvelussa. Pohjavesialueiksi rajataan luonnontieteellisin perustein alueet, joilla muodostuu merkittävästi pohjavettä. Tällaisia alueita ovat yleisimmin jääkauden vaikutuksesta syntyneet harjut ja reunamuodostumat. Pohjavesialuerajat osoittavat alueen, joilla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun ja muodostumiseen. Pohjavesialueen rajojen sisäpuolella on yleensä esitetty myös pohjaveden varsinainen muodostumisalue. Pohjavesialueiden lisäksi pohjavettä esiintyy kaikkialla muuallakin maaperässä, ja pohjavesialueet kuvaavatkin vain merkittävimpiä pohjavesiesiintymiä. Pohjavesialueet ovat tärkeitä vedenottoalueita. Pohjavesialueluokituksessa pohjavesialueet luokitellaankin vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden mukaan 1- ja 2-luokkiin. 1-luokan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään yhdyskunnan…
-
Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, lokakuu 2018
Työttömyyden väheneminen näkyy kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa ja kunnissa. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä pieneni eniten Lappeenrannan seudulla. Uusia työpaikkoja oli tarjolla 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Kotka-Haminan ja Kouvolan seuduilla. Pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuun lopussa 33 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Nuorten työttömyyden lasku jatkuu, mutta hiukan aiempaa hitaammin. Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa 14 924 työtöntä työnhakijaa, mikä on noin 3 305 henkilöä (- 18,1 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa työttömiä oli 16,9 prosenttia vähemmän ja Etelä-Karjalassa 19,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömänä oli 230 141 henkilöä eli 15,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 10,8…
-
Kymijoesta poistetaan vanhoja uittorakenteita
Myllykosken padon yläpuolelta Kymijoesta poistetaan vanhoja uittorakenteita. Poistotyö perustuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle antamaan päätökseen 19.2.2018, jolla uittosääntö Myllykosken ja Anjalan padon yläpuolisilla alueilla määrättiin raukeamaan. Kymijoen vesistössä ei enää suoriteta uittoa, oten uittosääntö on tällä osalla vesistöä menettänyt merkityksensä. Uittosääntö oli haettu 1980-luvulla valtion (vesihallitus) nimiin, joten Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tuli hakea aluehallintovirastolta uittosäännön kumoamista. Työ alkaa tällä viikolla ja kestää muutamia viikkoja. Uittorakenteisiin kuuluvat vesialueella olevat hirsiarkut (13 kpl), rannoilla olevat puiset kiinnikepaalut/-paaluryhmät sekä uittopuomit sekä kiinnikevaijerit. Työn aikana vedenkorkeutta saatetaan laskea muutamaksi tunniksi korkeintaan 0,5 m, jotta mahdolliset pinnan alla olevat rakenteet havaitaan. Työn kustannuksista ja työn toteuttamisesta vastaa UPM-Kymmene Oyj, joka on myös hankkinut työhön urakoitsijan. Anjalan…
-
Syksyn sateet eivät vielä näy Kymijoessa – Hyytöpuomit asennetaan paikoilleen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut hyydöntorjuntapuomien asentamisen Kymijokeen. Puomien tarkoitus on hidastaa pintavirtausta ja nopeuttaa jääkannen muodostumista jokeen. Puomit ovat joen poikki asennettuja puutukkeja tai paksuja pintavirtausta hidastavia köysiä. Hyytöpuomien tarkoitus Hyytöpuomeilla hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja hyydön muodostumista. Kun hyytöä muodostuu jokeen, nostaa se vedenkorkeuksia ja saattaa aiheuttaa veden tulvimista. Hyytöpuomeja asennetaan Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle sekä Hirvikoskelle. ELY-keskuksen asentamia puomeja on yli 20. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta jäiden sulamisen jälkeen ensi keväänä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asentamien hyytöpuomien lisäksi vesivoimalaitokset asentavat omia hyytöpuomejaan voimalaitosten yläpuolelle. Vesivoimalaitosten asentamia hyytöpuomeja on ainakin Myllykosken ja Kuusankosken voimalaitosten läheisyydessä. Hyytöpuomit aiheuttavat haittaa ja…
