Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat Kymenlaakson maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Alueet ovat valtion omistuksessa ja ne on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin. Alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon. Kymenlaaksoon on tarkoitus perustaa yhteensä 70 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 3 400 hehtaaria. Valtioneuvoston asetuksella perustettaisiin 10 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 2 200 hehtaaria. Luonnonsuojelualueista 60 perustettaisiin ympäristöministeriön asetuksella. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 1 200 hehtaaria. Perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään, Virolahden sekä Iitin, Heinolan ja Loviisan kuntien tai kaupunkien alueella. Kotkan, Haminan ja Loviisan kaupungeissa sekä Pyhtään ja Virolahden kunnissa sijaitseva Itäisen Suomenlahden vesien luonnonsuojelualue on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueeksi erillisellä valtioneuvoston asetuksella.…
-
-
Kotka ja Hamina ryhtyivät kierrättämään muovipakkauksia
Kotkan ja Haminan kaupungit osallistuvat Kiillon muovipilottiin. Yrityspakkausten keräys on ollut helppoa ja tehokasta. Suomessa on kierrätetty yritysmuovia, mutta ei juurikaan käytössä olleita, tyhjentyneitä HDPE-muovipakkauksia. Kiilto on vuodesta 2019 lähtien etsinyt yhdessä asiakkaidensa kanssa tapoja, miten näiden pakkausten keräys ja kierrätys voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja vaivattomasti. ”Haluamme, ympäristölupauksemme mukaisesti, edistää kiertotaloutta ja toimia ympäristön hyväksi. Tavoitteenamme on myös esimerkiksi pakkausten suljettu kierto. Haluamme kerätä niin paljon muovia, että voisimme tehdä siitä uusia pakkauksia Kiillon käyttöön”, tuotekehityspäällikkö Heidi Kähkönen kertoo. Kiilto on jo toteuttanut Turun ja Tampereen seudun yritysten kanssa muovinkeräyspilotteja, jotka hyödyttävät koko alaa. Nyt yritysmuovien keräyksestä ryhtyvät hankkimaan kokemuksia myös ensimmäiset julkisen sektorin toimijat: Kotkan kaupunki ja Haminan kaupunki. Materiaalit…
-
Kouvola- ja Kotka-aiheiset muovittomat kartonkikupit ovat saapuneet vähittäiskauppaan
”Mistä näitä voi ostaa kotiin? Veisin mielelläni kotkalaista osaamista kuppien muodossa tuliaisiksi kyläilypaikkaan.” Nämä lauseet on kuultu usein siitä lähtien kun Kotkamillsin muovittomasta kartongista valmistettuja kuppeja ensi kerran valmistettiin. Muoviton kahvikuppikartonki lanseerattiin markkinoille alkukesällä 2018, ja kahvikuppeja sekä nykyisin myös tuoppeja on ollut käytössä esimerkiksi kahviloissa ja tapahtumissa, mutta vähittäiskaupassa ISLA® -kartongista valmistettuja kuppeja on ollut vasta harvoin tarjolla. Nyt asia on korjaantunut. Kouvolan Inkeroisissa toimiva pakkausvalmistaja PackageMedia toteutti Kotkamillsin muovittomasta ja helposti kierrätettävästä kartongista Kymenlaakson Prismoihin ainutlaatuiset paikalliset kuppisarjat ”Kuvia Kouvolasta” ja ”Kuvia Kotkasta”, joiden kuva-aiheet on sananmukaisesti poimittu näiden kaupunkien nähtävyyksistä, luontokohteista ja muista kyseisten kaupunkien ylpeydenaiheista. Kouvola-aiheisia kuppeja voi ostaa 25 kappaleen vähittäispakkauksessa Kouvolan Prismasta ja vastaavasti…
-
KOTKAN MOOTTORIVENESEURA RY :N TIEDOTE SAPOKAN POLTTOAINEENJAKELUSTA
Kotkan Moottoriveneseura on pitänyt polttoaineasemaa Sapokassa jo lähes 60 vuotta. Tämän hetkinen tilanne on kuitenkin se, että tulevana veneilykautena polttoaineen myyjänä pyrkii jatkamaan Risto Rämä. Vuonna 2004 Moottoriveneseuran polttoaineasema siirtyi entiseltä paikaltaan Kotkan kaupungin avustuksella nykyiseen paikkaansa eteläiselle aallonmurtajalle Sapokkaan. Aiemmin yhteistyökumppanina olleen Shellin tilalle tavarantoimittajaksi valikoitui Ritoil Oy, joka toi sovitusti paikalle omia laitteitaan ja täten hyväsytty yhteistyösopimus velvoitti Kotkan Moottoriveneseura ry:n ostamaan myytävän polttoaineensa Ritoilita. Ritoil Oy irtisanoi sopimuksen yksipuolisesti vuonna 2019, ilman sopimusrikkomuksia seuran osalta. Seura pyrki neuvottelemaan Risto Rämän (Ritoil Oy) kanssa useita kertoja mahdollisuudesta jatkaa polttoaineen myyntiä ja aseman pitoa Sapokassa mm. tarjoutumalla ostamaan Rämän omistamat laitteet, kuitenkin ilman tulosta. Neuvotteluja käytiin myös yhteistyössä Kotkan…
-
Maanjäristys Kotkassa aamuyöllä: Järistys tapahtui rannikolla 21.2.2020
Automaattinen havaintojärjestelmämme rekisteröi 21.2.2020 aamuyöllä tapahtuneen maanjäristyksen Kymenlaaksosta. Päivittäisanalyysissa tapaus varmistui matalaksi, todennäköisesti alle kahden kilometrin syvyydessä tapahtuneeksi järistykseksi Kotkan keskustan tuntumassa. Pysyvän havaintoverkon asemista 36 km tapauksesta itään sijaitseva Virolahti (VJF) ja 59 km länteen sijaitseva Pernaja (PVF) rekisteröivät järistyksen erityisen selkeästi. Lisäksi tapaus näkyi Kouvolaan sijoitetun väliaikaisen asemaverkon havainnoissa. Luotettavia havaintoja on Kuusamon asemille asti. Kotkan maanjäristys on tyypillinen Kaakkois-Suomen rapakivialueen tapaus. Alueen maanjäristykset tapahtuvat lähellä maanpintaa geologisesti homogeenisessä ympäristössä, jossa tunnettuja siirroslinjoja on suhteellisen vähän. Edellisen kerran Kotkassa tapahtui yhtä voimakas maanjäristys 28.3.2017 aamuyöllä. Lyhyen ajan sisään parvissa tapahtuvat maanjäristykset ovat myös tyypillisiä alueelle. Yhtenä instituutin tutkimustoiminnan tavoitteena on rapakivialueen seismotektonisen ympäristön parempi tunteminen ja osana tätä…
-
Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset
Kuva Saimaan Lauritsalan vedenkorkeuden havaintoasemalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 17.2.2020 päätöksen lisäjuoksutusten aloittamisesta Saimaalla. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 24.2.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m3/s. Ajankohdan luonnonmukainen juoksutus ilman lisäjuoksutusta olisi 640 m3/s. Saimaan vedenkorkeus on noussut joulukuun alusta lähtien lähes puoli metriä ja nousisi keskimääräisen ennusteen mukaan luonnonmukaisella juoksutuksella vielä yli 40 cm lisää. Säätila on ollut poikkeuksellisen sateinen ja lauha. Ennusteen mukaan Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukainen normaalivyöhykkeen yläraja ylittyisi luonnonmukaisella juoksutuksella maaliskuun lopulla. Lisäjuoksutuksilla pyritään välttämään normaalivyöhykkeen ylitystä ja tilannetta, jossa mahdollinen sateiden jatkuminen myöhemmin keväällä ja kesällä nostaisivat Saimaan vedenkorkeuden haitalliselle tasolle.
-
Kaakkois-Suomen kiviaines- ja luonnonkivikohteiden etsintäprojektin tulokset ovat selvillä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi-projektin (KaaKi-projektin). KaaKi-projekti toteutettiin yhteistyössä kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella. Projektissa etsittiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvia kallioalueita. Lisäksi kalliokohteista arvioitiin niiden soveltuvuus luonnonkivien raaka-ainelähteiksi. Kartoituksen perusteella valitut kohteet toimisivat tulevaisuuden kiviaines- ja luonnonkiviesiintymien varantoina ja loisivat uusia ottoalueita sekä mahdollisuuksia kiveä hyödyntävien uusien yritysten muodostumiselle. Projektissa tehtiin kolmen vuoden aikana yhteensä 883 kallioaluehavaintoja ja otettiin yhteensä 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Lisäksi valmistettiin testikivilaattoja kolmesta kohteesta. Kaikki havainnoidut kallioalueet luokiteltiin kiviaineksen lujuuden mukaan testituloksia hyödyntäen ja kokeneen geologin arvioon perustuen. Projektin kartoituksen tuloksena pystyttiin rajaamaan 15–20 korkealaatuista kalliokiviaineskohdetta. Nämä lujat kiviaineskohteet…
-
:KYMIJOKI: Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan
Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta on kertynyt vain vähän ja alueen eteläisimmät osat ovat lumettomia tai lähes lumettomia. Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ennusteen mukaan monessa vesistöalueen järvessä saavutetaan tänä vuonna havaintohistorian huhtikuun alun vedenkorkeusennätys, ja paikoin se ylittynee jopa 10-20 senttimetrillä. Tavallisesti vedenpinnat ovat tähän aikaan vuodesta laskussa ja alimmillaan huhtikuun alkupuolella. Kymijoen virtaama yli 500 m3/s Kymijoen virtaama nousee lähipäivinä Kuusankoskella tasolle 500-550 m3/s. Kymijoella helmikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 350 m3/s. Yleisesti Kymijoella tulvarajana pidetään virtaamaa 480 m3/s, jolloin vesi nousee Anjalankosken alapuolella oleville Muhjärven…
-
Elämäntyö-stipendi Kotkalaiselle puutarhaneuvos, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksoselle
Viherympäristöliitto ry on myöntänyt Viherpäivien juhlaillallisella 12.2.2020 Jyväskylän Paviljongissa Elämäntyö-stipendin puutarhaneuvos, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksoselle Kotkasta. Tämä tunnustus myönnetään nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen lähes 40 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen työ Kotkan kaupunginviheralueiden ja viihtyisyyden hyväksi hakee vertaistaan. 1980-luvun alun harmaa, nuhjuinen teollisuuskaupunki on muuttunut Suomen käytännössä ainoaksi todelliseksi puutarhakaupungiksi, jota tullaan ihastelemaan kauempaakin. Kotkalaiset ovat syystäkin ylpeitä puistoistaan. Vieraat viedään kierrokselle puistoihin, kaupunki hyödyntää puistoja matkailumainonnassa ja yritystoiminta on alkanut kiinnittää huomiota ympäristöihinsä. Kotka pursuaa vihreyttä ja viihtyisyyttä. Sapokasta käynnistynyt puistojen teemoitus on täydentynyt Meripuistolla, Jokipuistolla ja nyt viimeksi Koskipuistolla. Kaikilla näillä puistoilla on oma paikasta lähtevä identiteetti. Heikki Laaksonen suunnittelee viheralueita arvostaen myös muiden ammattilaisten työtä. Tästä hyvä esimerkki…
-
Kaakkois-Suomi saa alueellisen luomusuunnitelman
Kaakkois-Suomelle ryhdytään laatimaan alueellista luomusuunnitelmaa. Sen tavoitteena on puskea vauhtiin uutta liiketoimintaa luomun parissa niin Kymenlaaksossa kuin Etelä-Karjalassa, sekä laajentaa tarjolla olevaa luomutuotteiden valikoimaa. Luomulla on paljon bisnespotentiaalia. Luomuruoan kulutus sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina: luomun markkinat ovat kasvaneet 8–15 % vuosivauhtia. Luomu on suomalaiselle elintarvikesektorille hyvä keino nostaa toiminnan kannattavuutta ja avata uusia vientinäkymiä. Alueellisen luomusuunnitelman avulla halutaan tunnistaa luomun erityiset kasvumahdollisuudet Kaakkois-Suomessa. Keskeisiä kehittämispolkuja ovat luomutuotteiden lisääminen ja erilaistaminen eri kohdemarkkinoille, alan osaamisen ja yhteistyön syventäminen esimerkiksi tuottajien ja ammattikeittiöiden sekä matkailupalvelujen välillä, sekä luomun näkyvyyden lisääminen kuluttajien keskuudessa. Kaakkois-Suomen luomusuunnitelman työstää kaksi asiantuntijaryhmää, jotka koostuvat alueellisten kehittäjäorganisaatioiden ja ruoka-alan yritysten edustajista Kymenlaaksossa ja…
