Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi-projektin (KaaKi-projektin). KaaKi-projekti toteutettiin yhteistyössä kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella.
Projektissa etsittiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvia kallioalueita. Lisäksi kalliokohteista arvioitiin niiden soveltuvuus luonnonkivien raaka-ainelähteiksi. Kartoituksen perusteella valitut kohteet toimisivat tulevaisuuden kiviaines- ja luonnonkiviesiintymien varantoina ja loisivat uusia ottoalueita sekä mahdollisuuksia kiveä hyödyntävien uusien yritysten muodostumiselle.
Projektissa tehtiin kolmen vuoden aikana yhteensä 883 kallioaluehavaintoja ja otettiin yhteensä 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Lisäksi valmistettiin testikivilaattoja kolmesta kohteesta. Kaikki havainnoidut kallioalueet luokiteltiin kiviaineksen lujuuden mukaan testituloksia hyödyntäen ja kokeneen geologin arvioon perustuen. Projektin kartoituksen tuloksena pystyttiin rajaamaan 15–20 korkealaatuista kalliokiviaineskohdetta. Nämä lujat kiviaineskohteet sijoittuvat usein Kaakkois-Suomen laajan rapakivigraniittialueen ja vanhemman svekofennialaisen kallioperän kontaktialueille, mistä on hyviä esimerkkikohteita mm. Iitin, Jaalan ja Valkealan alueelta. Rapakivigraniittialueen sisään jäävistä, vanhemman kallioperän laaja-alaisista osa-alueista on löydetty myös lujan kalliokiviaineksen kohteita Lappeenrannan etelä- ja länsipuolelta. Hyviä kohteita on pystytty rajaamaan myös Kouvolan, Haminan ja Ylämaan alueelta kohteista, joissa on hienorakeista rapakivigraniittia tai tummaa, hienorakeista rapakivigraniittia. Näistä hyvälaatuisista kiviaineskohteista voidaan saada mm. teiden päällysterakenteisiin lujaa kivimursketta.
Tavoitteena oli myös löytää rapakivigraniittialueelta uusia kivityyppejä luonnonkiviteollisuuden raaka-ainelähteiksi ja etsiä varantoja nykyisille, louhinnan kohteena oleville kivityypeille. Lisäksi pyrittiin rajamaan rakenteeltaan ehyitä kallioalueita. Uusista kohteista voisi tuoda esille mm. Haminan Neuvottoman alueen tasarakeisen punaisen graniitin, Kouvolan länsipuolen Tillolan alueen tumman viborgiitin ja Lappeenrannan Ylämaan alueen tumman, lähes mustan rapakivigraniitin sekä Savitaipaleen ja Jaalan alueen porfyyriset graniitit. Virolahden punaiselle graniitille eli pyterliitille löydettiin vaihtoehtoisia varantoalueita. Ehyitä kallioalueita, lähinnä Ylämaan ruskeaa graniittia eli viborgiitia sisältäviä kallioalueita pystyttiin rajaamaan useita ja eniten rapakivigraniittialueen keskiosista, Lappeenrannan ja Kouvolan väliseltä alueelta.
Kartoitusvaiheessa ei otettu huomioon maanomistusoloja. Testinäytteiden ottamiseen pyydettiin maanomistajilta kirjalliset luvat. Kartoitetut alueet sijaitsevat yksityisillä mailla. Kohteita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa maa-aineslain mukaisella ottoluvalla ja ympäristöluvalla ja pohjautuen maaomistajien ja kiviainesalan yritysten välisiin sopimuksiin.
Luonnonkivien ja kalliokiviainesten raaka-ainevarantojen sekä esiintyminen tunteminen ja niiden kestävä käyttö luo pohjaa pitkäaikaiselle kiventuotannolle. Tämä turvaa murskattavan kiviaineksen saannin yhteiskunnan infrastruktuurin tarpeisiin sekä alueellisesti että paikallisesti. Pitkäaikaiseen tuotantoon soveltuvat kiviesiintymät sijoittuvat ympäristösyistä maaseudulle, asutuskeskusten ulkopuolelle ja luovat perinteisten maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaympäristöön uusia teollisia työpaikka- ja sivuelinkeinomahdollisuuksia.
