Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta on kertynyt vain vähän ja alueen eteläisimmät osat ovat lumettomia tai lähes lumettomia. Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ennusteen mukaan monessa vesistöalueen järvessä saavutetaan tänä vuonna havaintohistorian huhtikuun alun vedenkorkeusennätys, ja paikoin se ylittynee jopa 10-20 senttimetrillä. Tavallisesti vedenpinnat ovat tähän aikaan vuodesta laskussa ja alimmillaan huhtikuun alkupuolella.
Kymijoen virtaama yli 500 m3/s
Kymijoen virtaama nousee lähipäivinä Kuusankoskella tasolle 500-550 m3/s. Kymijoella helmikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 350 m3/s. Yleisesti Kymijoella tulvarajana pidetään virtaamaa 480 m3/s, jolloin vesi nousee Anjalankosken alapuolella oleville Muhjärven pelloille. Sulana aikana tästä virtaamatasosta ei vielä aiheudu ainakaan laajemmin rakennusvahinkoja.
Kaakkois-Suomen vesistöt myös korkealla
Runsaat sateet ja lumeton talvi on nostanut vedenpinnat korkealla myös Kaakkois-Suomen alueella. Lumeton ja routainen maa johtaa vetenä tulleen sateen tehokkaasti vesistöihin, mikä nostaa myös pienempien järvien ja jokien vedenpinnat korkealle. Esimerkiksi Luumäellä olevan Ylä-Kivijärven vedenkorkeus on noin 30 cm:ä ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja nousee ennusteen mukaan vielä noin 10 cm:ä. Myös Vuohijärven vedenkorkeus on noin 25 cm:ä ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Ennusteen mukaan myös Vuohijärvi nousee noin 5 cm:ä, jonka jälkeen vedenkorkeus kääntyy laskuun maaliskuun loppupuolella.
