Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on käynnistymässä maaseudun kehittämiseen ja julkisuuskuvaan liittyvä toimenpide – Maaseutuluotain. Tarinallisesti kuvattuna siinä tapahtuu seuraavaa: Kaakkois-Suomen ilmatilaan laukaistaan luotain, joka kevättalven 2020 aikana etsii ja valikoi monipuolista tietoa maaseudun tilasta, muutoksesta ja kehityssuunnista. Sen jälkeen luotain keskittyy aistimaan paikallisten toimijoiden kokemuksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Lopulta luotain palaa tukiasemalleen yhdistämänsä tilasto- sekä kokemus- ja asiantuntijatiedon kanssa levittäen tietonsa laajalti hyödynnettäväksi. Maaseutuluotain on prosessimainen toimintatapa, jossa kytketään toisiinsa erityyppiset tietolähteet ja sitä kautta rakennetaan kokonaisvaltaisempi käsitys ja näkemys maaseudun tilanteesta ja kehittämistarpeista. Sen tuottamat havainnot ovat helposti ymmärrettäviä ja ajatuksia herättäviä. Kysymyksessä ei ole “ilmapuntari” tai “fiilisten tulkki”, vaan kehittämisen työväline. Sen kohderyhmää ovat maaseudun yritykset, yhdistykset, asiantuntijat, kehittäjät, tiedonvälittäjät sekä…
-
-
Maakuntaselvitys: Kotkassa ja Haminassa tehdään eniten hyväntekeväisyyttä pullonpalautusrahoilla
Panttiarpajaisten tilastot viime vuodelta kertovat, että pullonpalautusautomaateissa toimivissa hyväntekeväisyysarpajaisissa innokkaimmat osallistujat koko Kymenlaakson maakunnassa löytyvät Kotkasta ja Haminasta. Kotkassa sadasta pullonpalauttajasta keskimäärin 3 osallistuu arpajaisiin. Haminassa osallistumissumma on keskimäärin maakunnan suurin. Tuotoilla tuetaan kotimaan vähävaraisten perheiden lapsia. Kymenlaakson päivittäistavarakaupoissa on 25 pullonpalautusautomaattia, joissa pullonpalautusrahoilla voi osallistua Panttiarpajaisiin. Arpajaistuottoja ohjataan kotimaan vähävaraisille lapsille Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Selkeästi eniten automaatteja löytyy Kouvolasta, mutta innokkaimmat auttajat asioivat kuitenkin Kotkassa. Haminassa yksittäinen osallistumissumma on maakunnan suurin. Kotkassa Panttiarpajaisilla varustetuissa pulloautomaateissa sadasta palautuksesta keskimäärin 3 osallistuu arvontaan. Kouvolassa vastaava luku on 2, Haminassa vajaa 2. – Kymenlaakson tilanne on moneltakin kantilta mielenkiintoinen. Kouvolassa oli viime vuonna 17 Panttiarpajaisilla varustettua pulloautomaattia, mutta kotkalaiset painoivat useammin…
-
Kaakkois-Suomen kiviaines- ja luonnonkivikohteiden etsintäprojektin tulokset ovat selvillä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi-projektin (KaaKi-projektin). KaaKi-projekti toteutettiin yhteistyössä kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella. Projektissa etsittiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvia kallioalueita. Lisäksi kalliokohteista arvioitiin niiden soveltuvuus luonnonkivien raaka-ainelähteiksi. Kartoituksen perusteella valitut kohteet toimisivat tulevaisuuden kiviaines- ja luonnonkiviesiintymien varantoina ja loisivat uusia ottoalueita sekä mahdollisuuksia kiveä hyödyntävien uusien yritysten muodostumiselle. Projektissa tehtiin kolmen vuoden aikana yhteensä 883 kallioaluehavaintoja ja otettiin yhteensä 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Lisäksi valmistettiin testikivilaattoja kolmesta kohteesta. Kaikki havainnoidut kallioalueet luokiteltiin kiviaineksen lujuuden mukaan testituloksia hyödyntäen ja kokeneen geologin arvioon perustuen. Projektin kartoituksen tuloksena pystyttiin rajaamaan 15–20 korkealaatuista kalliokiviaineskohdetta. Nämä lujat kiviaineskohteet…
-
:KYMIJOKI: Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan
Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta on kertynyt vain vähän ja alueen eteläisimmät osat ovat lumettomia tai lähes lumettomia. Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ennusteen mukaan monessa vesistöalueen järvessä saavutetaan tänä vuonna havaintohistorian huhtikuun alun vedenkorkeusennätys, ja paikoin se ylittynee jopa 10-20 senttimetrillä. Tavallisesti vedenpinnat ovat tähän aikaan vuodesta laskussa ja alimmillaan huhtikuun alkupuolella. Kymijoen virtaama yli 500 m3/s Kymijoen virtaama nousee lähipäivinä Kuusankoskella tasolle 500-550 m3/s. Kymijoella helmikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 350 m3/s. Yleisesti Kymijoella tulvarajana pidetään virtaamaa 480 m3/s, jolloin vesi nousee Anjalankosken alapuolella oleville Muhjärven…
-
:SEURAKUNNAT: Kouvolasta myös Jouko Leppänen Mikkelin hiippakuntavaltuuston jäseneksi
Jouko Leppänen nousi Mikkelin hiippakuntavaltuuston jäseneksi tulosten tarkistuksen jälkeen. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuuston vaalin tulokset on vahvistettu 17. helmikuuta vaalikokouksissa. Mikkelin hiippakuntavaltuuston vaalitulosten tarkistuksen yhteydessä havaittiin virhe. Virheen korjauksen jälkeen myös Jouko Leppänen Kouvolasta tuli valituksi maallikkojäsenten listalta Mikkelin hiippakuntavaltuustoon Jouko Leppänen oli ehdolla hiippakuntavaltuustoon Yhteistyön kirkko -listalta. Leppänen on Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja sekä Kouvolan seurakuntaneuvoston jäsen. Jouko Leppäsen lisäksi Mikkelin hiippakuntavaltuustoon valittiin pappisehdokkaiden listalta toinen kouvolalaisedustaja, Kuusankosken seurakunnan kappalainen Mirva Lehtinen. Hiippakuntavaltuuston nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020. Hiippakuntavaltuustot linjaavat kirkon työtä hiippakunnan tasolla. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on muun muassa tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Kirkolliskokoukseen valittiin 12 edustajaa Mikkelin hiippakunnasta Tiistaina 11.2. oli kirkollinen vaalipäivä, kun hiippakunnittain valittiin…
-
Vapaaehtoinen varautuminen pelasti Suomen – Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesällä Haminassa
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely osaltaan nostaa järjestöjen työn sille kuuluvaan kunniaan isänmaan puolesta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa 1920- ja 1930 -luvuilla oli varautumista pahimpaan. Sotaa kukaan ei toivonut. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen jäsenilleen antama koulutus, varustus ja yhteishenki olivat varsinkin talvisodassa iso apu kenttäarmeijalle sen torjuessa vihollista ankarissa oloissa. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesä-syyskuussa 2020 esittelee järjestöparin toimintaa. Historia käydään läpi perustamisesta aina Neuvostoliiton sanelemaan lakkauttamiseen 1944 asti. – Näyttely Haminassa palauttaa mieliin suojeluskuntien ja lottien ratkaisevan suuren merkityksen niin talvi- kuin jatkosodassakin, näyttelypäällikkö Ismo Flink sanoo. Koko Suomeen ulottuneen valtakunnallisen toiminnan paikallistaso ankkuroidaan näyttelyssä kattavin ja harvinaisin esimerkein Kymenlaaksoon. Suojeluskunta oli…
-
Kaakon Alueverkon uuden voimajohdon rakentaminen Haminasta Virojoelle on käynnistynyt
Kaakon Alueverkko Oy toteuttaa uuden voimajohdon Hamina-Virojoki välille vuoden 2020 aikana. Uusi voimajohto parantaa sähkön laatua ja toimitusvarmuutta ja edesauttaa aluekehitystä Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueilla. Voimajohdon pituus on noin 26 kilometriä ja investoinnin kokonaisarvo noin 5 miljoonaa euroa. Rakennustyöt ovat käynnistyneet helmikuussa 2020 puuston poistamisella ja rakentaminen maastossa alkaa maaliskuussa. Johdon arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 loppuun mennessä, mikäli maasto-olosuhteet eivät aiheuta muutoksia suunnitelmiin. – Rakentaminen on käynnistynyt hyvin, mutta on tällä hetkellä haasteellista sekä puiden poiston että pylväiden rakentamisen kannalta, kun maasto on paikoitellen hyvin pehmeää. Johdon matkalla noin 20 pylväspaikkaa sijoittuu pehmeiköille. Jos maastoon ei päästä suunnitelmien mukaisesti, niin johdon valmistuminen saattaa myöhästyä suunnitellusta aikatulusta. Rakentaminen tulee näkymään…
-
:LAPPEENRANTA: Marja-Sisko Aalto kirjailijavieraana pääkirjastossa ti 25.2.
Marja-Sisko Aalto esiintyy Lappeenrannan pääkirjaston lainaushallissa ti 25.2. klo 18. Kuva: Tiina Haring Lappeenrannassa syntynyt ja pitkään Imatran kirkkoherrana toiminut Marja-Sisko Aalto tulee Lappeenrannan pääkirjastoon kertomaan dekkarituotannostaan. Häneltä on ilmestynyt jo viisi Annette Savolainen -dekkaria, jotka kertovat rikosten selvittelystä Kuopion poliisilaitoksella. Aallon viimeisin jännityskirja on vuonna 2019 ilmestynyt Timantti. Elämänmakuiset teokset sisältävät sopivasti jännitystä ja huumoria sekä pohdintaa pahuuden olemuksesta. Kirjailijalla on vankkaa kokemusta pahantekijöistä papin toimestaan ja myös tietoa poliisin tutkimusmenetelmistä. Hän haluaa kirjoittaa helposti luettavaa tekstiä lukijoille ja suhtautuu kirjailijuuteensa nöyrästi. Marja-Sisko Aalto esiintyy Lappeenrannan pääkirjaston lainaushallissa ti 25.2. klo 18.
-
Kespron Kotkan noutotukku muuttaa uusiin tiloihin Jumalniementielle
Kespron Kotkan noutotukulle remontoidaan parhaillaan uusia tiloja osoitteeseen Jumalniementie 2. Uuden tukun rakentamisessa hyödynnetään vahvasti kotkalaista rakennusosaamista. Uuden tukun arvioitu valmistumis- ja avauspäivä on 23.4.2020. – Uuden tukun rakentamisessa on haluttu hyödyntää paikallista osaamista. Pääurakoitsija toimii kotkalainen rakennuttajapalvelu Pikkarainen Oy. Rakentamisen alihankkijoina käytetään Suomeen rekisteröityjä yrityksiä, kertoo Kespron aluejohtaja Tommi Nuutinen. Uudet tukun tilat mahdollistavat tuotteiden paremman sijoittelun myymälään. Tukun tuoretuotteille tarkoitetut kylmäsäilytystilat kasvavat vanhaan verrattuna. Lisäksi kylmäsäilytystilat muutetaan energiatehokkaimmiksi. Uudet tilat helpottavat myös henkilökunnan työskentelyä. – Kotkan tukkuun on valtatieltä E18 lyhyt matka, jolloin myös Loviisan ja Haminan suunnasta tulevien asiakkaiden on helppo asioida meillä. Sijainti on keskeisellä paikalla muiden asiakkaidemme yritystoimintaa palvelevien liikkeiden yhteydessä. Saman kadun varressa sijaitsee mm. Onninen,…
-
Elämäntyö-stipendi Kotkalaiselle puutarhaneuvos, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksoselle
Viherympäristöliitto ry on myöntänyt Viherpäivien juhlaillallisella 12.2.2020 Jyväskylän Paviljongissa Elämäntyö-stipendin puutarhaneuvos, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksoselle Kotkasta. Tämä tunnustus myönnetään nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen lähes 40 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen työ Kotkan kaupunginviheralueiden ja viihtyisyyden hyväksi hakee vertaistaan. 1980-luvun alun harmaa, nuhjuinen teollisuuskaupunki on muuttunut Suomen käytännössä ainoaksi todelliseksi puutarhakaupungiksi, jota tullaan ihastelemaan kauempaakin. Kotkalaiset ovat syystäkin ylpeitä puistoistaan. Vieraat viedään kierrokselle puistoihin, kaupunki hyödyntää puistoja matkailumainonnassa ja yritystoiminta on alkanut kiinnittää huomiota ympäristöihinsä. Kotka pursuaa vihreyttä ja viihtyisyyttä. Sapokasta käynnistynyt puistojen teemoitus on täydentynyt Meripuistolla, Jokipuistolla ja nyt viimeksi Koskipuistolla. Kaikilla näillä puistoilla on oma paikasta lähtevä identiteetti. Heikki Laaksonen suunnittelee viheralueita arvostaen myös muiden ammattilaisten työtä. Tästä hyvä esimerkki…
