Kymenlaaksossa koronavirustartuntojen määrä on jälleen nousussa. Viimeisten kahden viikon aikana 28.2.-13.3.2022 Kymenlaaksossa on todettu 3 794 koronavirustartuntaa. Tartuntojen määrä nousi viime viikolla reilusti: 7.-13.3.2022 Kymenlaaksossa todettiin 2 027 koronatartuntaa, kun tartuntojen viikkolukema on viimeisen kuukauden aikana liikkunut 1700-1800 tartunnan välillä. Tänään todettiin 402 positiivista koronatartuntaa, mikä on korkein päiväkohtainen lukema Kymenlaaksossa koko epidemian aikana. Terveydenhuollossa todennettujen koronatartuntojen lisäksi esiintyy todennäköisesti runsaasti kotitestein todennettuja tartuntoja. Pelkästään terveydenhuollossa todennettujen tartuntojen ilmaantuvuusluku on 2175, mikä on edelleen erittäin korkea. Positiivisten näytteiden osuus koronanäytteistä on 46 %. Sote-ammattilaisten osuus tartunnan saaneista on merkittävä. Tänään varmistuneista koronatartunnoista peräti 85 on sote-henkilöstöön kuuluvilla. Kymsotessa on päivittäin poissa töistä useita satoja sote-ammattilaisia, mikä kuormittaa tällä hetkellä paljon Kymsoten…
-
-
Koronaepidemia ei ole ohi Kymenlaaksossa, vaikka yhteiskunta on avautunut
Kymenlaaksossa on edelleen runsaasti koronavirustartuntoja. Viimeisen kahden viikon aikana ajalla 21.2. – 6.3.2022 on todettu yhteensä 3563 koronavirustartuntaa. Näiden terveydenhuollossa todennettujen koronatartuntojen lisäksi esiintyy todennäköisesti runsaasti kotitestein todennettuja tartuntoja. Pelkästään terveydenhuollossa todennettujen tartuntojen ilmaantuvuusluku on 2199, mikä on valtakunnallisestikin erittäin korkea. Positiivisten näytteiden osuus koronanäytteistä on noin puolet (49 prosenttia). Kuukauden aikana koronatartuntojen määrä ei ole merkittävästi vähentynyt eikä noussut Kymenlaaksossa. -Epidemia ei siis ole vielä lainkaan ohi, vaikka yhteiskunta on avautunut, johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa muistuttaa. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä 16 koronaviruspotilasta. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on kääntynyt nousuun etenkin perusterveydenhuollossa. – Sairaaloissa on edelleen vilkasta, välillä näytti jo paremmalta. Covid kuormittaa edelleen terveydenhuoltoa. Sote-ammattilaisten osuus tartunnansaaneista on merkittävä ja Kymsotessa on päivittäin…
-
Kymin sähköaseman toinen muuntaja tukee teollisuuden investointeja Kymenlaaksossa
Kymenlaakson alueen teollisuuden investoinnit kasvavat voimakkaasti. Fingrid vastaa kasvavaan sähkönkulutukseen lisäämällä Kymin sähköasemalle toisen muuntajan, jolla mahdollistetaan energiaintensiivisen teollisuuden edelleen kehittyminen alueella. Kymin sähköasema on merkittävä kantaverkon solmupiste sekä tärkeä Kotkan ja Haminan sähkönsiirron kannalta. Kymistä lähtee kolme 400 kilovoltin sekä seitsemän 110 kilovoltin voimajohtoa. Asemalle lisättävä toinen päämuuntaja otetaan käyttöön vuonna 2024 ja sillä mahdollistetaan alueen laajenevat teollisuusinvestoinnit joustavasti. Sähköasemalle on myös varattu tilaa kahdelle uudelle 110 kilovoltin kentälle, joilla mahdollistetaan alueen teollisuuden kehittyminen ja laajennusinvestoinnit myös jatkossa. Muuntajan lisäämisen yhteydessä uusitaan myös sähköaseman toisiojärjestelmät, eli suojaus- ja ohjausjärjestelmät. Toisiojärjestelmillä valvotaan, ohjataan ja suojataan kantaverkon laitteita, joten niillä on merkittävä rooli käyttövarmuuden ylläpidossa. Hankkeen investointikustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 14 miljoonaa euroa.
-
STM myönsi 1,1 milj. euroa Kymenlaakson iäkkäiden kotona asumista tukeviin palveluihin
Kymsoten kotiin annettavia palveluita kehitetään kustannuksiltaan tehokkaaksi ja monipuoliseksi iäkkäiden kotona asumista tukevaksi palvelukokonaisuudeksi. STM on myöntänyt hankkeelle 1,1 milj. euron määrärahan tammikuun alussa. Kotiin tuotettavien palvelujen tarve kasvaa, koska Kymsoten alueen yli 75-vuotiaiden ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti. Kymenlaaksossa oli 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä vuoden 2020 lopussa reilu 20 000, joista kotihoidon palvelujen piirissä oli noin 2000 asiakasta. Vuonna 2025 arvioidaan kotihoidon palvelevan jo noin 3000 asiakasta. Kehittämisen kohderyhmänä ovat Kymenlaakson ikäihmiset, eli jo apua arjen toiminnoissa tarvitsevat sekä ennaltaehkäisevien palveluiden piirissä olevat. Kotihoidon kehittäminen kattaa kaikkia niitä toimia, joilla iäkkään ihmisen turvallista kotona asumista voidaan tukea. Kehitystoimenpiteissä huomioidaan myös iäkkäiden omaiset, läheiset ja omaishoitajat. Keskeinen kohderyhmä ovat myös Kymsoten…
-
Kymenlaakson osaamisen ja elinvoiman tilannekuvaa kartoitetaan – Sitra-lähtöisessä prosessissa keskiössä on vuorovaikutus
Kuva: Kymi — CC BY-SA 3.0, Kymenlaakson Osaamisen aika -tilannekuvafoorumit tukevat yritysten ja muiden toimijoiden kykyä uudistaa ja hyödyntää osaamista niin, että voimavaroja hyödynnetään kattavammin ja alueen kehitystyö on vaikuttavampaa. Näkemyksiä maakunnan osaamisen ja elinvoimaisuuden tilasta ja tulevaisuudesta kerätään ja koostetaan kahdessa tilannekuvafoorumissa. Tilannekuvafoorumeiden tuloksia työstetään eteenpäin huhtikuussa Kymenlaakson tulevaisuusverstaassa, jossa etsitään muun muassa konkreettisia toimia viedä maakuntaa eteenpäin. Tulevaisuusverstaassa kootaan yhteistä näkemystä toimista, joilla varmistetaan osaavan työvoiman saanti ja elinvoiman turvaaminen. Kymenlaakson ennakointitoimijoiden yhteenliittymä, Kymenlaakson ennakointinyrkki, pääsi mukaan toteuttamaan Sitran kehittämää Osaamisen aika -prosessia. Prosessilla luodaan vuorovaikutteista tilannekuvaa Kymenlaaksosta osaamisen ja elinvoiman näkökulmasta. Fokuksena on tulevaisuus erityisesti paikallisten yritysten näkökulmasta. Prosessissa ovat työnantajien lisäksi mukana julkisen sektorin sekä oppilaitosten…
-
Kymenlaakson rokotekattavuus jo 80 prosenttia – MaRa tekee kantelun Kymenlaakson ravintolarajoituksista
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi Valtioneuvosto on tänään päättänyt asettaa Kymenlaakson ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Valtioneuvosto on päättänyt rajoitusten asettamisesta tilanteessa, jossa Kymenlaaksossa ollaan saavuttamassa 80 prosentin rokotekattavuus. Alueellinen koronakoordinaatioryhmä ei mainitse ravintoloita lainkaan listatessaan yleisimpiä tartunnanlähteitä, mutta tästä huolimatta rajoitukset kohdistetaan vain ravintoloihin. Sairaalahoidossa on seitsemän henkilöä, jotka ovat alueellisen koronakoordinaatioryhmän mukaan lähes ainoastaan rokottamattomia henkilöitä. Ravintolayrittäjät ja -työntekijät kantavat ainoana elinkeinoelämän alana rokottamattomuudesta aiheutuvat kielteiset taloudelliset seuraukset. Ravintoloihin kohdistetut rajoitukset eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä, kuten tartuntatautilaki edellyttää. Erityisen moitittavaa on rajoitusten kohdistaminen ruokaravintoloihin, jotka THL on luokitellut vähäisen riskin tiloiksi kuten päivittäistavarakaupat ja kampaamot. MaRa tekee päätöksestä kymenlaaksolaisten jäsenyritystensä puolesta kantelun oikeuskanslerille. Valtioneuvoston päätös on kohtuuton yrittäjien ja työntekijöiden kannalta…
-
Utin jääkärirykmentti harjoittelee Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja eteläisellä rannikkoalueella
Utin jääkärirykmentin lippu Utin jääkärirykmentti harjoittelee Kymenlaaksossa 1. – 18. marraskuuta. Helikopterien lentotoiminta ulottuu myös Päijät-Hämeeseen ja eteläiselle rannikkoalueelle. Utin jääkärirykmentti harjoittelee Kymenlaaksossa 1. marraskuuta alkaen. Sotilaat liikkuvat maastossa pienissä partiokokoonpanoissa jalan ja ajoneuvoilla. Harjoitustoimintaa on myös rakennetulla alueella. Osaan harjoitustilanteista liittyy sotakoirien koulutusta, harjoitusampumatarvikkeiden käyttöä sekä helikopterien lentotoimintaa. Helikopterimiehistöt kertaavat pelastustoimintaa vesistöalueilla Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan lentoharjoitukseen liittyvää toimintaa on Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä sekä eteläisellä rannikkoalueella 8. – 12. marraskuuta. Lentotoiminta painottuu meri- ja järvialueille ja se liittyy virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun. Tavoitteena on harjaannuttaa helikopterimiehistöjä ja pintapelastajia toimimaan pelastustehtävissä meri- ja järvialueilla. Rykmentin maasto- ja lentoharjoituksiin liittyvää toimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina, valoisalla ja pimeällä. Harjoitukset päättyvät torstaina 18 marraskuuta.…
-
Kymenlaakson keskussairaalan uusi sairaalaosa ollut toiminnassa vuoden
Kymenlaakson keskussairaala Kuva: Skanska Sairaalatoiminta Kymenlaakson keskussairaalan uudessa laajennusosassa alkoi tasan vuosi sitten maanantaina 22.6.2020. Toiminta aloitettiin vaiheittain: Ensimmäisenä uusissa tiloissa aloitti päivystys ja tämän jälkeen käynnistyivät muut toiminnot kuten teho- ja valvontahoito, sydänvalvonta ja leikkaustoiminta. Ensimmäinen vauva syntyi uudessa synnytysyksikössä 30.6.2020. Uusi angiosali avattiin joulukuussa 2020 ja toinen angiosali helmikuussa 2021. Myös välinehuolto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin helmikuussa 2021. Lukujen valossa Kymenlaakson keskussairaalan uuden sairaalaosan ensimmäinen vuosi näyttää tällaiselta: Päivystyksessä on vuoden aikana ollut yhteensä lähes 42 000 käyntiä. Viime kesänä muuton ja kaiken muun päivystystoiminnan lisäksi infektiopäivystyksessä otettiin myös eteläisen Kymenlaakson koronanäytteet syyskuun alkuun asti. Nämä näytteenottokäynnit ovat mukana luvussa. Uusi synnytysyksikkö ja äitiyspoliklinikka aloittivat toimintansa päivystyksen jälkeen. Ensimmäinen lapsi…
-
:ETELÄ-KYMENLAAKSO: Tuore raportti: ”Itäinen rantarata palvelee koko Suomen elinkeinoelämää ja kehittämistä”
Etelä-Kymenlaakson kaupungit ovat teettäneet selvityksen ”Itäisen rantaradan merkitys tulevaisuuden toimintaympäristössä”. Raportti kuvaa laaja-alaisesti, miten Itäinen rantarata palvelee koko Suomen elinkeinoelämää, kilpailukykyä ja kehittämistä. Se myös tuo esille pandemian vaikutuksesta muuttuneen tilanteen ja tavaraliikenteen yhä keskeisemmän merkityksen. Etelä-Kymenlaakson kaupungit toimittavat raportin liikenne- ja viestintäministeriölle, jolle maan hallitus on antanut tehtäväksi laatia selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. Raportin on tehnyt WSP Finland Oy professori Jorma Mäntysen johdolla. Raportin tilaajat ovat Loviisan, Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään ja Virolahden kunnat. Itäinen rantarata kulkee Helsingistä Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä itään. Ratainvestointien pääpaino elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseen Suuret ratainvestoinnit tulee suunnata niin, että niistä on mahdollisimman…
-
Lähes 40 prosenttia kymenlaaksolaisista on saanut koronarokotuksen
Kymenlaaksolaisista 39,5 prosenttia on saanut koronarokotuksen 1. annoksen. Rokotukset etenevät koko ajan asteittain nuorempiin ikäluokkiin. Tällä viikolla alkoivat 50-59-vuotiaiden rokotukset. Uuden ikäryhmän lisäksi kaikki tätä vanhemmat sekä sairauden tai tilan vuoksi 1 ja 2 riskiryhmiin kuuluvat yli 16-vuotiaat voivat edelleen hakeutua rokotuksiin. Rokotukset etenevät parhaillaan noin 7000 rokotuksen viikkotahtia. Kymenlaaksossa on annettu 64 544 1. rokotusannosta, lisäksi 2. rokoteannoksia on annettu 7791. Kymenlaaksolaisista 39,5 prosenttia on saanut koronarokotuksen 1. rokotusannoksen: yli 80-vuotiaista on rokotettu 91,8%, 75-79-vuotiaista 91,8 %, 70-74-vuotiaista 89,7 %, 65-69-vuotiaista 79,1 % ja 60-64-vuotiaista 70,7 %. Eilen helatorstaina ei annettu rokotuksia, sen sijaan huomenna lauantaina 15.5.2021 rokotetaan suurimmissa rokotuspisteissä Kouvolassa ja Kotkassa, tällöin annetaan noin 960 rokotusta. Kymenlaaksolaisista…
