Kymsote on sitoutunut kesäkuusta 2019 alkaen laadunhallintajärjestelmän vaiheittaiseen käyttöönottoon SHQS-standardin (Social and Health Quality Stadard) mukaisesti. Standardi on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille tarkoitettu arviointikriteeristö laadunhallintaan ja laadunvarmistukseen.
SHQS-standardi sisältää kaksi arviointikriteeristöä: johdon kriteeristön sekä yksikkö- ja prosessikriteeristön. Kriteeristöt jakautuvat kolmeen eri osa-alueeseen: johtaminen, voimavarojen hallinta ja prosessienhallinta. Johdon kriteeristö on tarkoitettu organisaation johdon käyttöön ja yksikkö- ja prosessikriteeristö yksiköiden toiminnan ja prosessien arviointiin, jota toteutetaan henkilöstön itsearvioinneissa esimiesten johdolla. Arviointikriteeristö pohjautuu kansainvälisen The International Society for Quality in Health Care -kattojärjestön periaatteisiin sekä auditointeja ja laaduntunnustusten myöntämistä koskeviin vaatimuksiin. Standardin avulla organisaatio arvioi omaa toimintaansa suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, valtakunnallisiin suosituksiin, hyviin hoitokäytäntöihin ja näyttöön perustuvaan toimintaan sekä jatkuvan laadunparantamisen periaatteisiin.
Kehitystyöhön tarkoitetun laadunhallintajärjestelmän koulutuksen on saanut noin 380 Kymsoten esimiestä, asiantuntijaa ja johdon työntekijää. Lisäksi Kymsotessa on koulutettu 26 sisäistä auditoijaa. Sisäisistä auditoijista muodostuu laadunhallinnan ohjausryhmä, joka yhteistyönä suunnittelee kehitystyön edistymistä.
Laatutyötä tarvitaan uudistuvassa palvelujärjestelmässä. Laadunhallinnalla johdetaan toimintaa, suunnittelua, arviointia ja laadun kehittämistä niin, että asetetut laatutavoitteet saavutetaan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu laadunhallinta ohjaa jatkuvasti päivittäistä toimintaa ja tukee organisaation toiminta-ajatuksen ja strategian toteutumista. Laadunhallinnassa toimintaa käydään läpi niin asiakas-, henkilöstö-, prosessi- kuin talousnäkökulmasta ja samalla hyödynnetään eri arvioiden antamaa tietoa. Laatutyön yhtenä olennaisena osana on ollut Kymsoten keskeisten prosessien kuvaaminen, jotta toimintamalleista tulee yhtenäisiä, tarveperusteisia, sujuvia ja vaikuttavia sekä kustannustehokkaita. Keskeisenä lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja asiakastyytyväisyys, joiden täyttyminen on Kymsoten menestymisen edellytys. Laadunhallintajärjestelmän tarkoituksena on kannustaa ja ylläpitää kaikessa toiminnassa jatkuvan kehityksen ilmapiiriä ja pyrkiä parempiin toimintamalleihin ja tuloksiin. Erityisen tärkeä osa-alue laadunhallintatyössä on potilas- ja asiakasturvallisuus, jossa tavoitteena on vähentää potilasvahinkoja ja poikkeamia.
– Laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto on tehostanut moniammatillista ja monitieteistä työskentelyotetta ja mahdollistanut koko organisaation osallistumisen Kymsoten toimintakulttuurin kehittämiseen, kertoo laatupäällikkö Tarja Hyvönen.
Laadunhallintajärjestelmä Kymsotessa on edennyt vaiheeseen, jossa itsearviointien lisäksi laatutyötä on edistetty sisäisillä auditoinneilla ja johdonkatselmuksella. Lisäksi ulkoinen auditoija on suorittanut esiauditoinnin yhdeksään eri Kymsoten yksikköön ja varmistanut heidän valmiuksiaan lähteä mukaan laaduntunnustusauditointiin, joka suoritetaan tämän vuoden elokuussa ja syyskuussa. Laaduntunnustusauditoinnin jälkeen organisaatiolla on mahdollisuus saada näihin yksiköihin SHQS-laaduntunnustus ja käyttää tunnustusta osoituksena korkeatasoisesta ja laadukkaasta toiminnasta. Mukana olevat yhdeksän yksikköä ovat Päivystys, Hoitotyön varahenkilöstö, Naisten taudit ja synnytysosasto, KOKS K1, Kotisairaala, Apuvälinekeskus, Mielenterveys- ja päihdepoliklinikat, Akuuttiosasto 1 sekä Viestintä ja markkinointi. Toimitusjohtaja Annikki Niiranen kiittää mukana olevia yksiköitä:
– Kiitän kaikkia yksiköitä, jotka ovat etujoukoissa lähteneet kehittämään omaa toimintaansa laadunhallinnan viitekehyksessä.
Niiranen tietää, että laatutyön aloitus vaatii panostusta monella tapaa, mutta joka kuitenkin palkitsee tekijänsä:
– Kun työn on kerran tehnyt, on jatkossa helpompaa ylläpitää arviointia ja kehittää haasteellisia osioita. Tämä tekee toiminnan läpinäkyväksi ja antaa koko henkilöstölle mahdollisuuden osallistua toiminnan kehittämiseen. Ajattelen niin, että laadunhallintajärjestelmä on työkalu, jolla voi varmistaa ”kerralla kuntoon” -periaatteen toteutumisen.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on haasteiden edessä, sillä hoidettavien määrä kasvaa, rekrytointi vaikeutuu ja rahoitus tiukkenee. Muutoksessa pärjäävät hyvin johdetut ja virtaviivaiset organisaatiot. Laatutyö antaa johdolle työkaluja organisaation luotsaamiseen. Hyvönen kiittää johtoa ja henkilöstöä sitoutumisesta laadunhallintaohjelmaan ja laadunhallintaprosessin hyvästä vastaanotosta:
– Muutos syntyy yhdessä työyhteisön kanssa ja sen kautta toimitaan johdonmukaisesti kehityksen ja muutoksen aikaansaamiseksi.
