Kymenlaaksolaiset järjestövaikuttajat vetosivat tänään 10.6.2020 maakunnan kansanedustajiin järjestöjen toiminnan turvaamiseksi. Mukana olleet järjestöt näkyvät allekirjoituksissa. Teams tapaamisessa kansanedustajista paikalla olivat Ville Kaunisto (KOK) sekä Paula Werning (SDP). Kirjallinen vetoomus toimitettiin kaikille maakunnan edustajille.
Suomalainen yhteiskunta tukee järjestötoimintaa Veikkausvoittovaroista myönnettävin valtionavustuksin. Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä asema terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, elämysten ja yhteenkuuluvuuden rakentamisessa. Veikkauksen jakamat voittovarat supistuvat merkittävästi ja tällä on suora vaikutus 3. sektorin toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Liikuntasektorilla leikkaukset ovat jo osuneet erityisesti liikuntapaikkarakentamiseen, kulttuuripuolella ja sotejärjestöjen osalta leikkauksia on tapahtunut uusien hankkeiden jäädyttämisenä. Veikkauksen tuloutuksella rahoitetaan tiedettä, taidetta, liikuntaa, nuorisotyötä, sosiaali- ja terveystyötä sekä hevosalaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on jakanut sosiaali- ja terveysjärjestöille avustuksia Veikkausvoittovaroista vuosittain yli 300 miljoonaa. Tosiasia on, että järjestöille on tulevaisuudessa vähemmän jaettavaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoituksen vähentyessä vaikuttaa siltä, että myös maakuntien omassa hallinnassa oleva toimintaresurssi vähenee. Tulevaisuuden kannalta merkittävä kysymys on se, tuetaanko kansalaisyhteiskuntaa koko sen toimialueella niin, että myös maakunnallinen resurssi säilytetään. Suomi tarvitsee tasalaatuista järjestöjen tukea ja siksi tarvitaan järjestöjen toimintaedellytyksiä tukevaa resurssia. Resurssia ja rahanjakoa ratkaistaessa tulee tunnistaa järjestökentän moninaisuus, alueiden erilaisuus ja se, että yhteistä keskustelua maakuntien ja valtakunnallisen välillä voi käydä dialogissa.
Pelkästään liikuntaa rahoitetaan vuodessa veikkausvoittovaroin (n. 150 milj.) ja yleisin budjettivaroin (n. 13 milj.). Liikunta on veikkausvoittovaroista riippuvaisin toimiala: noin 92 % valtion liikuntamäärärahoista katetaan veikkausvoittovaroin. Noin 44 miljoonaa euroa kohdennetaan liikuntajärjestöille.
Valtion liikuntabudjetista (n. 40 milj euroa) on lakisääteisiä menoja, jotka tulisi rahoittaa budjettivaroista. Tällaisia menoja ovat esim. kuntien valtionosuuksien summa, ammatillinen koulutus sekä urheilijaeläkkeet.
Myös liikuntapaikkarakentaminen on haasteiden edessä jatkossa jos Veikkauksen tulouttaminen alenee. Kymenlaaksoon on 2000 -luvulla tullut yhteensä 14 800 000 euroa valtionrahoitusta liikuntapaikkoihin ja ne ovat olleet kaikki veikkausvoittovaroja.
Kulttuurilla ja taiteella on tutkitusti monia hyvinvointia, terveyttä ja oppimista edistäviä vaikutuksia. Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki sekä kulttuurin mukaantulo TEA-viisariarviointiin vahvistavat taiteen ja kulttuurin roolia osana kuntien hyvinvointitehtävää. Taide- ja kulttuurikenttä on moninainen. Työllistämisen lisäksi ammattitason toiminta myös aktivoi harrastajakenttää. Taide- ja kulttuuritoiminta antaa tuhansille eri-ikäisille ihmisille merkityksellisiä yhteisöjä, joihin kuuluminen on yksi elämän perusasioista. Kulttuurialan järjestöt tekevät monialaista yhteistyötä yli sektorirajojen, toimien usein mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestäjätahoina sekä työharjoittelupaikkoina.
Kulttuuribudjetin prosenttiosuus valtion budjetista on vaihdellut vuosien 2010-2020 aikana 0,8%-0,9% välillä ollen nyt 0,8%.
Rahapelitoiminnan tuottojen osuus kulttuuribudjetissa nousi vuodesta
2010 vuoteen 2019 49,3 %:sta jopa 54,4 %:iin, mutta laskee julkisen talouden suunnitelman mukaan vuonna 2023 50,4 %:n tasolle.
Veikkausvarojen kautta taide- ja kulttuurikentälle tuleva tuki jakautuu pieniin osiin mm. apurahojen kautta. Yksittäisten tekijöiden ja järjestöjen näkökulmasta muutamat tuhannetkin ovat suuria rahoja.
(Lähde: KULTA-barometri, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry. Tehty helmikuussa 2020.)
Me 3. sektorin toimijat olemme huolissamme järjestöjen tulevaisuudesta ja asemoitumisesta suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Olemme yhteisellä asialla koko järjestökentän ja ihmisten hyvän elämän puolesta.
Myös paikalla olleet edustajat olivat järjestöjen kanssa hyvin samoilla linjoilla ja asian takana.
Paula Werning totesi mm. ” Ymmärrän järjestöjen huolen ja olen valmis tekemään työtä sen eteen, että 3. sektori pystyy toimimaan jatkossakin vahvalla panoksellaan.”
Myös Ville Kaunisto arvosti järjestöjen näyttäytymistä yhdessä ja totesi mm. ” Äärimmäisen tärkeää, että nostatte näitä asioita juuri yhdessä ja me (kansaedustajat) pääsemme sitä kautta vaikuttamaan ja viemään näitä asioita eteenpäin. Järjestöjen toiminta vähentää vahvasti loppulaskua sosiaali- ja terveydenhuollosta.”
Kymenlaakson kansanedustajat
Järjestöjen kansallinen rahoitus on turvattava
Veikkauksen jakamat voittovarat supistuvat merkittävästi ja tällä on suora vaikutus 3. sektorin toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Liikuntasektorilla leikkaukset ovat jo osuneet erityisesti liikuntapaikkarakentamiseen, kulttuuripuolella leikkauksia on tapahtunut uusien hankkeiden jäädyttämisenä ja sote-järjestöjen osalta uusia hankkeita ei voi hakea vuodelle 2021.Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä asema terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, elämysten ja yhteenkuuluvuuden rakentamisessa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Aktiivinen kansalaistoiminta on kunnille ja maakunnalle elinvoimatekijä sekä lisää asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Paikalliset ja alueelliset järjestöt ovat usein merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ne tuovat alueelle myös resursseja ja työpaikkoja. Järjestöjen toiminnan jatkuvuus edellyttää kestäviä toimintamalleja ja rakenteita sekä rahoitukselta pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.
Kymenlaaksossa on noin 4500 rekisteröityä järjestöä, joten järjestöjen toimintaan kohdentuvat leikkaukset koskettavat mittavaa joukkoa toimijoita sekä maakunnan asukkaita.
Rahapeleihin liittyvä yleishyödyllisten toimien rahoitusongelma tulee ratkaista vuoden 2021 valtion budjetin laatimisen yhteydessä.
Veikkauksen tuloutus yleishyödyllisiin kohteisiin laskee jo ilman koronan aiheuttamia vaikutuksia noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2021. Veikkauksen tuloutuksella rahoitetaan tiedettä, taidetta, liikuntaa, nuorisotyötä, sosiaali- ja terveystyötä sekä hevosalaa. Tämä tuloutuksen lasku vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan, eri ihmisryhmiin ja yleishyödyllisiin toimintoihin – kiteytetysti ihmisten hyvinvointiin. Huhtikuussa 2020 julkaistussa julkisen talouden suunnitelmissa todetaan ongelmat, mutta ei esitetä ratkaisuja. Edunsaajien näkökulmasta tulee kompensoida tuloutuksen laskua ja samalla
arpajaislainsäädännön avulla varmistaa, että pelaaminen kanavoituu Veikkaukselle, jotta yleiskatteellisesta budjetista kompensoitava osuus ei alati jatkossa kasva. Pelkästään liikuntaa rahoitetaan vuodessa veikkausvoittovaroin (n. 150 milj.) ja yleisin budjettivaroin (n. 13 milj.). Liikunta on veikkausvoittovaroista riippuvaisin toimiala: noin 92 % valtion liikuntamäärärahoista katetaan veikkausvoittovaroin. Noin 44 miljoonaa euroa kohdennetaan liikuntajärjestöille.Sote-järjestöjen toimintaan on vuodelle 2020 sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kautta osoitettu Veikkauksen tuottoja noin 380 miljoonaa euroa. Summa on ollut merkittävästi supistumassa jo tehtyjen pelihaittoihin puuttuvien toimenpiteiden seurauksena, joita kaikki toimijat sinänsä pitävät oikeina ja tarpeellisina. Jollei järjestöjen toimintakykyä pystytä jollakin erillisratkaisuilla turvaamaan, vaikutus ihmisten hyvinvointiin tulee olemaan huomattava ja näkymään erityisesti sen väestönosan keskuudessa, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Kyse on ennen kaikkea siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja avun myös jatkossa.
Järjestösektori näkee ensiarvoisen tärkeäksi, että järjestöjen perustyö ihmisten ja yhteisöjen arjessa täytyy turvata. Tästä syystä on huolehdittava myös, ettei hyvin niukalla hankerahoituksella toimivien pienten järjestöjen toiminta vaarannu.Hallitusohjelmassa on todettu tarve kompensoida tuloutuksen aleneminen edunsaajille.
Yksi mahdollisuus kompensointiin on laskea arpajaisveroprosenttia, jolloin Veikkaukselle jäisi enemmän tuloutettavaa. Arpajaisveroprosenttia on nostettu 2000-luvun aikana n. 4 %:sta nykyiseen 12 %:iin. Arpajaisveron tuotto on n. 230 milj. nykyisellä 12 % veroasteella.
Hallitusohjelmassa todetaan myös tarve hillitä suomalaisten pelaamista toimiluvattomiin yhtiöihin. Tämä vähentäisi tuloutuksen karkaamista suomalaisen rahapelijärjestelmän ulkopuolelle.2 Nykyisin toimiluvattomiin yhtiöihin pelataan eri arvioiden mukaan 200-350 miljoonaa euroa.
Kanavointi lisäisi vastuullista pelaamista Suomessa ja tuloutusta yleishyödyllisiin kohteisiin. Kanavoinnin tarkoituksena ei ole lisätä pelaamista, vaan kanavoida jo tapahtuva pelaaminen toimiluvattomilta yhtiöiltä vastuullisuuttaan vahvistavalle toimiluvallisille yhtiöille.
Pelihaittojen vähentäminen on olennainen osa suomalaista rahapelijärjestelmää. Sitä on jatkossakin vahvistettava. Vastuullisuustoimien lisääminen johtaa vähäisempiin pelihaittoihin ja Veikkauksen monopolin parempaan yhteiskunnalliseen perusteluun suhteessa julkiseen mielipiteeseen ja EU komissioon. Samalla kun lisätään vastuullisuustoimia, tulee huolehtia kanavoinnista, jotta varmistetaan Veikkauksen kyky pitkällä aikavälillä toteuttaa vastuullisuustoimia
Kymenlaakson järjestöt esittävät konkreettisina toimenpiteinä toteutettavaksi:
➔ Budjettiriihessä hallituksen tulisi kompensoinnin ja kanavoinnin yhdistelmällä ratkaista yleishyödyllistä rahoitusta koskeva noin 200 milj. ongelma.
Mahdollisuuksia tämän toteuttamiseen:
➔ Arpajaisveron laskeminen
➔ Toimiluvattomiin yhtiöihin pelaamisen rajoittaminen
➔ Rahapelituottojen laskun kompensointi yleiskatteellisista budjettivaroista ja / tai esimerkiksi jakamattomista, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennetuista voittovaroistaKymenlaakso 10.6.2020
Tommi Lehtinen, Kymenlaakson Liikunta ry
Henna Hovi, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry
Christa Carpelan, MLL Kaakkois-Suomen piiri ry
Piia Kleimola, Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto
Jenni Liikkanen, Ankkapurhan kulttuurisäätiö, Nuorisokeskus Anjala
