Lappeenrannan satama kuvattuna Lappeenrannan linnoituksen muureilta. Keskellä Halkosaari.
Alustavien tietojen perusteella Lappeenrannan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksestä on muodostumassa 3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätös olisi 5 miljoonaa euroa plussalla ilman Lappeenrannan osuutta Eksoten alijäämästä. Lainamäärä väheni viime vuonna 13,4 miljoonaa euroa.
Lappeenrannan kaupungin vuosikate painuu alle 20 miljoonan euron, millä tasolla se on ollut viimeksi vuosikymmenen alussa. Kaupungin oma toiminta toteutui kokonaisuutena selvästi budjetoitua parempana. Vuosikatetta ja tulosta painaa osuus Eksoten alijäämästä, minkä vuoksi tilinpäätökseen on kirjattu 8,6 miljoonan euron varaus.
Kaupungin oman toiminnan nettomenot kasvoivat 2,4 prosenttia vuoteen 2017 nähden. Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja joulukuun kertaerä kasvattivat henkilöstömenoja liki 2,5 prosenttia. Kuluja kasvatti myös toimitilamenojen kasvu.
Kaupungin kokonaisnettomenot, jossa huomioidaan maakunnallinen palvelutoiminta ja Eksote, kasvoivat 13,6 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi 3,6 prosentin lisäystä.
Verotulot laskivat 3,2 miljoonaa euroa. Budjetoidusta tuotosta verotulot jäivät 2,6 miljoonaa euroa. Viime vuonna maksettiin ennätysmäärä veronpalautuksia. Verotulojen kehitys on ollut muutenkin ansiotulojen kasvua hitaampaa valtion päättämien verovähennysten kasvun vuoksi. Valtionosuuksia kertyi budjetoidusti, mikä merkitsi 1,9 miljoonan euron lisäystä vuoteen 2017 nähden. Verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä väheni 1,3 miljoonalla edellisvuodesta.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva linjaa, että investoinneilla on jatkettu määrätietoisesti päiväkoti- ja koulutilojen terveellisyyden sekä ajanmukaisuuden ja myös harrastusmahdollisuuksien edistämistä.
− Nettoinvestointeja toteutui noin 22 miljoonan euron arvosta. Viime vuoden suurimmat rakennushankkeet ovat olleet urheilutalon peruskorjaus ja Hovinpellon uuden päiväkodin rakentaminen. Molemmat valmistuvat tänä vuonna. Katuihin ja yleisiin alueisiin investoitiin 8 miljoonaa euroa.
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius laskee, että etenkin sote-menojen voimakkaan kasvun ja alentuneen verorahoituksen seurauksena Lappeenrannan talous on kääntynyt epätasapainoon, mutta alijäämäisestä tuloksesta huolimatta kaupungin lainamäärä jatkoi viime vuonna vähenemistä.
− Velkaa oli vuoden lopussa 13,4 miljoonaa euroa edellistä tilinpäätöstä vähemmän. Tulosta erityisesti painaneet varaukset eivät aiheuttaneet vielä kassavaikutteisia menoja. Lainakehitykseen vaikutti myös parin rakennushankkeen siirtyminen.
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 1. huhtikuuta. Valtuustoon tilinpäätös etenee tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen 3. kesäkuuta.
(tiedot ovat alustavia. Varsinainen tarkempi analyysi valmistuu ja tilinpäätöstiedot tulevat julki, kun kaupunginhallitus saa tilinpäätöksen käsiteltäväkseen 1.4.2019.)
