Huhtikuussa 2026 valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma toimii kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2026-2040. Suunnitelmassa ehdotettavilla toimilla lisätään ylikunnallisen yhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kuntakohtaiset yhteenvedot.
Suunnitelma tukee alueen kuntien sekä alueella toimivien lähes 130 vesihuoltolaitoksen tarkempia suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla kasvatetaan vesihuoltoalan sopeutumiskykyä, uudistumista ja tulevien muutosten ennakointia. Suunnitelma edistää myös itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategian 2050 suositusten toteutusta.
Laskeva väestöennuste ja teollisuuden tarpeet
Huolimatta laskevasta väestöennusteesta alueen vesihuoltolaitosten on varauduttava veden kulutuksen lisääntymiseen tulevaisuudessa, koska vettä käyttävien teollisuustoimijoiden hankkeita on meneillään sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan kunnissa. Teollisuuslaitosten vedenkulutuksen arviot vaihtelevat suunnitteluvaiheessa huomattavasti. Myös asutuksen talousveden saannin turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa edellyttää uusien vesilähteiden ja/tai yhdysvesijohtojen toteuttamista etenkin eteläisen Kymenlaakson alueella. Kummankin maakunnan alueelle esitetään kuntien ja laitosten yhteistyössä tekemää jatkoselvitystä mahdollisista uusista vesilähteistä ja yhdysvesijohdoista.
Jätevesien viemäröinti ja käsittely
Kouvolassa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Imatralla esitetään yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin vastaamiseksi typenpoiston edelleen tehostamistoimia, mikroepäpuhtauksien (mm. lääkejäämät ja mikromuovit) poistoa ja energiatehokkuuden tehostamistoimenpiteitä. Kouvolassa ja Kotkassa energiatehokkuusinvestointeja on jo toteutettu. Lappeenrannan Hyväristönmäen toteutettavassa jätevedenpuhdistamossa direktiivin vaatimukset tullaan huomioimaan jo suunnitteluvaiheessa. Etelä-Karjalan alueen pienemmille jätevedenpuhdistamoille esitetään saneerauksen tai uusimisen vaihtoehtoina tarkemmin tarkasteltaviksi eri siirtoviemärivaihtoehtoja alueen muille puhdistamoille. Osa ehdotetuista siirtoviemäreistä sijoittuisi ehdotettujen yhdysvesijohtojen kanssa samoille alueille, mikä vai-kuttaa hankkeiden taloudellisuuteen.
Vesihuollon organisointimallit tulevaisuudessa
Suunnitelmassa ehdotetaan useita erilaisia vaihtoehtoja kunnalliseen ja ylikunnalliseen organisoitumiseen ja operointiyhteistyöhön. Kymenlaakson alueella Kymen Veden laajentumisella Haminaan, Miehikkälään ja Virolahdelle voitaisiin kattaa maakunnan vesihuollon järjestäminen kahdella yli 50 000 asukaspohjan vesihuoltolaitoksella. Etelä-Karjalassa jo aloitettu Lappeenranta-vetoinen operointimalli nähdään luontevana tapana kehittää vesihuollon järjestämistä Lappeenrannan seutukunnassa laajemmin jatkossakin. Vastaavaa konsessiomallia esitetään myös Imatran seutukuntaan Lappeenrannan tai vaihtoehtoisesti Imatran vetämänä. Vaihtoehtoisena mallina nostetaan esille Etelä-Karjalan maakunnallinen vesihuollon operointi liikelaitoskuntayhtymänä. Yhteistyömallien edistäminen edellyttää eri osapuolten välisiä jatkoselvityksiä ja neuvotteluja.
Vesiosuuskunnille ehdotetaan toimia, joiden tavoitteena on yhdistyminen isompaan kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Yhdistymisen vaihtoehtona tai esivaiheena ehdotetaan kunnallisille laitoksille operointipalveluiden kehittämistä ja tarjoamista vesiosuuskunnille.
Yhteistyötä ja osallistamista
Suunnitelman laatimisesta vastasivat alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen sekä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen edustajista koostettu työryhmä, joka kokoontui työn aikana kuusi kertaa. Lisäksi järjestettiin maakunnalliset työpajat, joissa osallistettiin maakuntien vesihuoltolaitoksia ja -toimijoita sekä viranomaisia. Suunnitelmaluonnokseen pyydettiin ja saatiin laajalti lausuntoja keväällä 2026. Suunnitelman toteutuksesta vastasi Ramboll Finland Oy. Toimenpiteiden edistämiseksi sovittiin elinvoimakeskuksen koordinoimana järjestettävät seurantaryhmän kokoukset vuosittain.
