Kuvaaja: Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan alaisen Kadut ja ympäristö -vastuualueen yhteistoimintaneuvottelut ovat käynnistyneet 15.2.2019. Neuvotteluiden taustana on vastuualueen taloudellinen tilanne. Tarkentuneen tilinpäätösennusteen mukaan Kadut ja ympäristö -vastuualue ylittää talousarviokehyksensä noin miljoonalla eurolla, josta joukkoliikenteen osuus on noin 600 000 euroa. Neuvottelujen aluksi työnantaja on taustoittanut tilannetta henkilöstölle sekä esitellyt alustavia ehdotuksia vastuualueen tilanteen ratkaisemiseksi. Toimenpide-ehdotuksia on pohdittu työryhmissä, joissa on mukana henkilöstön edustajat. Työryhmissä on todettu, että vastuualueelle kohdistuvia toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa kerralla, vaan tarkoituksenmukaisina osapaketteina. Työnimenä on puhuttu kolmesta eri korista. Vs. kaupungininsinööri Olli Hirvonen kertoo, että 1. koriin kuuluu toimenpiteet, jotka ollaan toteuttamassa mahdollisimman pian, viimeistään yhteistoimintaprosessin päätyttyä. – Konkreettisimmat nopealla aikataululla tehtävät muutokset liittyvät varikon…
-
-
Lappeenrannan kaupunki ja ylioppilaskunta kasvattavat opiskelijatapahtumien määrää ja näkyvyyttä, kumppanuussopimus juhlavuodelle 2019
Lappeenrannan Kurkipatsaan lakituksesta vappuna 2018. Kuva Minna Kivistö. Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on muun muassa kasvattaa opiskelijatapahtumien määrää ja näkyvyyttä kaupunkialueella. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Opiskelijatapahtumia halutaan lisätä erityisesti tänä vuonna, kun kaupunki täyttää 370 ja yliopisto sekä ylioppilaskunta 50 vuotta, mutta yhteistyötä on tarkoitus jatkaa kumppanuusvuoden jälkeenkin. Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankinen kertoo, että yhteistyötä yliopiston ja opiskelijoiden kanssa ei ole koskaan aiemmin 50 vuoden aikana painotettu yhtä monipuolisesti kaupungin strategiassa kuin nykyisin. − Nyt olemme kehittämässä yhdessä myös opiskelijatapahtumia vahvan tutkimus- ja koulutusyhteistyön sekä innovatiivisten hankintojen ja muiden asukkaita ja opiskelijoita palvelevien ratkaisujen lisäksi. Opiskelijatapahtumat ovat yhteisenä…
-
Raija Oranen vierailee Lappeenrannan pääkirjastossa 21.2.
Raija Oranen. Kuva Heli Sorjonen 2017. Raija Oranen on tunnettu laajasta tv-tuotannostaan: Puhtaat valkeat lakanat, Ruusun aika olivat aikansa yleisösuosikkeja ja ne on julkaistu myös kirjoina. Historiallisista aiheista Oranen on kirjoittanut paljon ja nyt viimeksi kaksi Mannerheimia käsittelevää historiallista romaania: Metsästäjän sydän ja Marsalkan ruusu. Tänä vuonna Oraselta tuli uusi kirja Selvä peli, joka on satiirinen kuvaus pikkukaupungin juonitteluista. Oranen on luvannut kertoa meille uusimmasta kirjastaan sekä historiallisista romaaneistaan yleensä, erityisesti Marsalkan ruususta. Kirjailija Raija Oranen vierailee Lappeenrannan pääkirjaston lainaushallissa to 21.2. klo 18-19.30. Tervetuloa!
-
Lappeenrannan Raatihuoneen korttelin ideakilpailun on voittanut ehdotus ”Tarina”
Havainnekuva “Tarina”, Kuva: Harri Humppila ja Tatu Rekola Nimimerkki ”Tarina” on voittanut Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän järjestämän Lappeenrannan Raatihuoneen korttelin suppean ideakilpailun. Ehdotuksen tekijät ovat arkkitehdit Harri Humppi ja Tatu Rekola. Ideakilpailu oli avoinna 18.6.–8.10.2018 ja kilpailuohjelman mukaisia kilpailutöitä saapui määräaikaan mennessä yhteensä 63 kappaletta. Kilpailuohjelman suunnittelualueena toimi Raatihuoneen kortteli. Kilpailijoiden tehtävänä oli esittää Koulukadun ja Kauppakadun kulmauksessa sijaitsevan seurakuntakeskuksen paikalle asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Korttelin itäosaan kilpailijoilla oli mahdollisuus esittää entisen virastotalon paikalle uudisrakentamista. Lisäksi kilpailijat saivat ottaa kantaa korttelia reunustavien katualueiden kehittämiseen. Raatihuoneen korttelin ideakilpailussa toiseksi sijoittui ehdotus ”Frieze”, ja kolmanneksi ”Piano Nobile”. Ehdotukset “Bellevue” ja ”+” palkittiin lunastuksella. Lisäksi ”Puutarha” ja ”Tällviisii” saivat kunniamainnan. “Tarina”, Kuva: Harri Humppila ja Tatu Rekola Voittanut ehdotus harkittu ja tasapainoinen Voittanutta ehdotusta…
-
Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserteissa kävi viime vuonna 13284 kuulijaa
Liettuassa elokuussa 2018 Kuva: Mikko Kauppinen Vuonna 2018 Lappeenrannan kaupunginorkesterin konsertteja oli hyvin erityyppisiä ja erilaisin ohjelmistoin. Sinfoniakonserteissa yleisöä kävi 1008 kuulijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Orkesteri panosti erityisesti koululaiskonsertteihin, joita oli 10 kappaletta ja joissa kuulijoita oli 3485 kuulijaa. Orkesteri esiintyi sinfonia ja sinfonietta-kokoonpanon lisäksi pienemmin yhtyein ja konsertteja oli kaikkiaan 47. Saimaa Sinfoniettoja soitettiin kaikkiaan neljässä periodissa kahdeksan konsertin verran. Orkesteri konsertoi elokuussa Liettuassa musiikkifestivaalilla kutsuttuna runsaslukuiselle yleisölle kahdessa eri kaupungissa. Kaupunginorkesterilla vuonna 2018 kuulijoita oli kaikkiaan 13284 kuulijaa ja keskiarvossa kuulijoita oli 283 kuulijaa. Lappeenrannan kaupunginorkesteri on maamme pienin ammattisinfoniaorkesteri, jossa on 21 vakituista muusikkoa.
-
Lappeenrannan 370-vuotisjuhlavuosi huipentuu syyskuun juhlaviikkoon, ohjelmaa ympäri vuoden
Lappeenrannan kaupungin 370-vuotisjuhlavuosi näkyy ympäri vuoden kaupungin eri toimialojen ohjelmassa ja tapahtumissa. Myös matkailukohteissa, kuten Lappeenrannan museoissa ja Hiekkalinnalla, juhlavuosi on tärkeänä teemana. Hiekkalinnalla kunnioitetaan kaupungin juhlavuotta veistämällä hiekasta tapahtumia, ihmishahmoja ja ilmiöitä kaupungin 370-vuotisen taipaleen ajalta. Juhlinta huipentuu juhlaviikolle, joka järjestetään syyskuun ensimmäisellä viikolla, mutta alkaa jo 29. elokuuta kaupungin Avoimien ovien tapahtumalla ja Greenreality-karnevaalilla sekä Sataman valot -tapahtumalla 31.8. Myös Lappeenrannan Balettigaala järjestetään juhlaviikon alkajaisiksi 30.−31.8. Lappeenrannan juhlavuoden päätapahtumaksi nousee juhlaviikon päätöstapahtuma Linnoituksen valot 7. syyskuuta. Se on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, jossa koetaan 1990-luvun Linnoituksen Öiden nostalgiaa ja lämmintä tunnelmaa. Linnoituksen valoihin toivotaan mukaan kaikenikäisiä lappeenrantalaisia − lapsiperheitä, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä − nauttimaan lauantaipäivän runsaasta ohjelmatarjonnasta aina aamupäivästä iltamyöhään. Linnoituksen valojen kohokohtana on Lappeenrannan kaupunginorkesterin…
-
Lappeenrannan lukioteatterin ja kaupunginteatterin nuorisomusikaali Footloose tarjoaa kaupungin parhaat bileet ja kertoo samalla merkityksellisen tarinan
Footloose. Etualalla vasemmalta lukien Noora Myyryläinen, Maija Alamäki ja Elli Komppa. Kuvaaja: Ari Nakari. Lappeenrannan kaupunginteatteri täyttää 70 vuotta. Juhlakevään ensimmäinen ensi-iltaesitys on Lappeenrannan lukioteatterin kanssa yhteistyössä tuotettava nuorisomusikaali Footloose. Se saa ensi-iltansa lauantaina 19.1. klo 19 suurella näyttämöllä. Esityksiä on yhteensä 11 kappaletta, joista viimeinen nähdään tammikuun viimeisenä päivänä. Footloose kertoo nuorten elämästä pikkukaupunki Bomontissa, jossa ei saa tanssia ja pitää hauskaa. Kiellon taustalla on kaupungissa aiemmin tapahtunut tragedia ja aikuisten suojelunhalu. Ohjaaja Marika Kesseli kertoo, että musikaalissa on kyse vallan ja vapauden lisäksi myös luopumisesta ja rohkeudesta mennä elämässä eteenpäin. – Menetykseen, eroon ja kuolemaan liittyvät asiat säilyvät samoina vuosikymmenistä ja -sadoista toisiin. Myöskään aikuistumisen teema ei muutu. Yhdenmukaisuuden vaatimukset, yksilöiden kontrollointi…
-
Anni Kytömäki kirjailijavieraana Lappeenrannan pääkirjastossa
Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija, joka on työskennellyt luontokartoittajana ja muusikkona. Kytömäen esikoisromaani Kultarinta (2014) oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana. Kytömäki sai teoksestaan Kaarlen palkinnon, Blogistanian Finlandian, Tulenkantaja-palkinnon sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Kytömäen toinen romaani Kivitasku (2017) on ollut myös suuren suosion kohteena. Sen tapahtumat ovat saaneet innoituksensa Saimaasta. Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Pietarin seudut ovat päähenkilöiden elinpiiriä ja eteläkarjalainen luonto on Anni Kytömäelle tyypilliseen tapaan yksi päähenkilöistä. Anni Kytömäkeä haastattelee pääkirjaston lainaushallissa ti 22.1. klo 18-19.30 erikoiskirjastonhoitaja Merja Rostila. Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija, joka on työskennellyt kansalaisjärjestöissä ja muusikkona. Kytömäen esikoisromaani Kultarinta (2014) oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana. Kytömäki sai teoksestaan Kaarlen palkinnon, Blogistanian Finlandian, Tulenkantaja-palkinnon sekä Tampereen…
-
LAPPEENRANNAN VILLIMIEHEN YLEINEN TAIDEKILPAILU 2018 ON RATKENNUT
Valtion taideteostoimikunta järjesti taidekilpailun yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Tarkoituksena oli hakea ideoita taideteoksista, jotka voidaan sijoittaa Lappeenrannan Villimiehenkadulle. Palkintolautakuntana toimi valtion taideteostoimikunta, puheenjohtajana arkkitehti Jari Auer. Kilpailun kokonaistulos oli hyvä ja monipuolinen. Ehdotukset ottivat hyvin huomioon kilpailun tavoitteet ja reunaehdot. Ehdotuksissa tuli esille monia eri tyylilajeja konstruktivismista hyperesittävyyteen. Myös veistämisen eri alueet oli huomioitu. Teemat käsittelivät oivaltavasti muun muassa karjalaisuutta ja Lappeenrannan maantieteellistä sijaintia Saimaan vesistön ja Venäjän rajan lähettyvillä. Villimiehenkadun nimessä esiintyvä hahmo innoitti myös useaa kilpailuehdotuksen jättänyttä. Kaikkiaan 66 ehdotusta täyttivät kilpailuohjelmassa asetetut vaatimukset, pari kilpailuehdotusta oli sisällöltään samanlaiset ja ladattu alustalle useampaan kertaan. Jaetulle 1. sijalle tulivat nro 004 Poliisin muikut, taiteilijat: Pekka ja Teija Isorättyä,…
-
Kotitalousjätteiden kierrätys on Etelä-Karjalassa hyvällä tasolla
Etelä-Karjala on kotitalouksien jätteiden kierrätyksessä Suomen kärkikastia. Lappeenrannan seudulla, johon sisältyy koko Etelä-Karjalan ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH:n) toiminta-alue, vuoden 2017 kierrätysaste on 59 %. Kotitalousjätettä syntyi 320 kg/asukas. Seutukuntamme kärkikierrättäjiä kierrätysasteessa ja kotitalousjätteen määrä asukasta kohden on toiseksi pienin. Kotitalousjätteillä tarkoitetaan kotona syntyviä jätejakeita kuten biojätettä, kartonkia, paperia, pakkauslasia, pienmetallia ja pakkausmuovia. Yhdyskuntajätteen määrässä on vielä kirittävää EU-tavoitteisiin pääsemiseksi koko Suomessa. Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteitaan ja vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi olla 55 %. Tällä hetkellä Suomen yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 %. Yhdyskuntajäte sisältää yritysten, laitosten ja kotitalouksien jätteet. Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa osana Circwaste-hanketta selvitettiin Suomen kuntaseutujen kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. EKJH tehostaa kotitalouksien muovipakkausten keräystä Tuottajavastuun…
