Haminan kaupungin uusi kaupunkistrategia on vahvistettu joulukuussa 2025 ja sen jalkauttaminen käynnissä organisaatiossa. Strategian tueksi Haminan kaupungin johtoryhmä ja esihenkilöt ovat muodostaneet johtamislupaukset, joiden tavoitteena on rakentaa entistäkin elinvoimaisempaa Haminaa. Uudet johtamislupaukset rakentuvat hyvälle tahdolle, muutosmyönteisyydelle ja rohkeudelle. Hyvä tahto näkyy arjessa luottamuksen rakentamisena, toisten tukemisena ja ratkaisukeskeisyytenä. Työyhteisön kehittäminen ja jatkuva muutos nähdään mahdollisuutena, jota lähestytään aktiivisesti tulevaisuutta ennakoiden. Sitoutuminen rohkeuteen toiminnassa ja päätöksenteossa edistää turvallista kokeilukulttuuria, jossa inhimilliset erehdykset nähdään luonnollisena ja arvokkaana osana uuden oppimista. Jotta henkilöstö on yhtä sitoutunut toteuttamaan meidän yhteistä Haminaa, muodostetaan työyksiköissä myös henkilöstölupaukset. Yhdessä linjassa johtamislupausten kanssa kulkevat henkilöstölupaukset tulevat suoraan tekijöiltä ja ohjaavat työn tekemistä, jolla luodaan yhteistä maailmanluokan kaupungin kulttuuria…
-
-
Kouvolan datalaaksossa pohdittiin datatalouden tulevaisuutta
Kouvolassa järjestettiin keskiviikkona 25.3. Datatalous 2026 – tiekartoista toteutukseen -tapahtuma, joka keräsi noin 150 eri alojen ammattilaista keskustelemaan datateollisuuden mahdollisuuksista. Kouvolan kaupunki esitteli tilaisuudessa datatalouden tiekarttaansa, jossa kuvataan datateollisuuden mahdollisuuksia Kouvolassa ja kerrotaan kaupungin toimenpiteistä niiden edistämiseksi. Kouvola haluaa kasvaa vuoteen 2030 mennessä Pohjois-Euroopan johtavaksi datalaaksoksi. Kouvolassa järjestettiin 25. maaliskuuta Datatalous 2026 – tiekartoista toteutukseen -tapahtuma, jonka keskiössä on yhteiskuntaa, alueita ja julkisen sektorin roolia muuttava datatalous. Kaupungintalolle kokoontui noin 150 eri alojen ammattilaista pohtimaan datatalouden tulevaisuutta sekä sitä, kuinka voimme yhteiskuntana hyödyntää datateollisuuden ja datakeskustoiminnan luomat mahdollisuudet kestävän kasvun, energiatehokkuuden ja elinvoiman vahvistamiseksi. Tilaisuudessa oli paikalla niin Kouvolassa toimivien datakeskusoperaattoreiden – atNorthin, DayOnen, Hypercon ja Nova Complexin – kuin…
-
Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajan virkaa hakeneet
Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin valmistelu- ja arviointiryhmä on käynyt läpi kaikki hakemukset ja todennut, että rekrytointiprosessia voidaan viedä eteenpäin. Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajan virkaa hakeneet henkilöt Aarnisalo Piia, johtaja, lääketieteen tohtori, dosentti Andersson Johanna, IT-kehitysjohtaja, terveystieteiden maisteri Cline Brandon, director of program management and launch excellence, Doctor of Science Eklund Kalle, hallintojohtaja, kauppatieteiden maisteri Haapanen Jorma, toimialajohtaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Hakari Kari, vanhempi neuvonantaja, hallintotieteiden tohtori Hämäläinen Markku, henkilöstöjohtaja, kasvatustieteiden maisteri Isomaa Jani, toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Jääskeläinen Markus, liikunnan ohjaaja ja liikuntaneuvoja, kandidaatti, Physical Activity and Sport Sciences Kariniemi Kristiina, palvelujohtaja, terveystieteiden tohtori Kiviniemi Antero, senior policy analyst, valtiotieteen maisteri Kukkonen Panu, budjettineuvos, valtiotieteiden maisteri Kääriä Katja, myynti- ja markkinointijohtaja, filosofian lisensiaatti Leväpelto…
-
Kymenlaakson käräjäoikeus: KSS Energian ei tarvitse kohtuullistaa kuluttajan kallista sähkösopimusta
Kymenlaakson käräjäoikeus on hylännyt kuluttajan kanteen sähköyhtiö KSS Energia Oy:tä vastaan. KSS Energian vaatimia oikeudenkäyntikuluja ei kuitenkaan tuomittu maksettavaksi. Kuluttaja-asiamiehen avustamassa tapauksessa haettiin ennakkopäätöstä siitä, milloin kallista määräaikaista sähkösopimusta pitää kohtuullistaa. Tapauksessa kuluttaja oli lokakuussa 2022 tehnyt KSS Energian kanssa kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, jonka hinta oli 27 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön hinta oli tuolloin poikkeuksellisen korkealla energiakriisin seurauksena. Poikkeuksellisten olosuhteiden ja julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella kuluttaja odotti hintojen nousevan edelleen. Kuluttaja valitsi määräaikaisen sopimuksen, sillä hänen kotinsa oli sähkölämmitteinen, eikä hän voinut ottaa pörssisähköön liittyvää riskiä yllättävän suurista hintapiikeistä. Sähkön hinta kuitenkin laski vuoden 2023 alusta lähtien voimakkaasti, mutta kuluttaja oli sidottu epävarmoissa olosuhteissa tekemäänsä määräaikaiseen sopimukseen. Kuluttaja vaati kuluttajariitalautakunnassa…
-
Poliisi on edennyt Kouvolassa tapahtuneen tapon yrityksen tutkinnassa
Kouvolan keskustassa Salpapuistossa tapahtui tiistai-iltana vakava väkivallanteko, jota poliisi tutkii tapon yrityksenä. Alustavien asianosaisten ja todistajien puhutusten perusteella poliisi epäilee 13-vuotiaan tytön lyöneen puukolla 14-vuotiasta tyttöä. Poliisi epäilee tässä vaiheessa 13-vuotiasta tyttöä tapon yrityksestä. Uhri sai vakavia vammoja ja hänet vietiin sairaalaan jatkohoitoon. Väkivallanteko tapahtui Salpapuistossa tiistai-iltana noin kello 18.41. Poliisi ja ensihoito saapuivat nopeasti paikalle, jolloin epäilty tekijä oli poistunut paikalta. Poliisipartio otti epäillyn kiinni nopeasti Salpapuiston läheisyydestä. Epäilty ei ole enää poliisin hallussa, eikä poliisi kommentoi hänen tilannettaan enempää. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Kostiainen kertoo, että tapahtumalla on todistajia, joita poliisi on alustavasti puhuttanut. Alustavien tietojen mukaan epäilty ja uhri tunsivat toisensa entuudestaan. – Tapahtuneen taustalla on asianosaisten nuorten…
-
KAAKKOIS-SUOMI: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, mutta kasvuvauhdissa eroja maakunnittain
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli helmikuun lopussa 33 581 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 8 072 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 681 ja Päijät-Hämeessä 14 828 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 832, Kymenlaaksossa 997 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 299 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15,3 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,5 %, Kymenlaaksossa 15,1 % ja Päijät-Hämeessä 15,9 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin helmikuun aikana 2 443. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi vuodentakaisesta kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa, mutta kasvuvauhdissa oli selviä eroja. Valtakunnallisesti vertaillen Etelä-Karjalan pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kaikista maakunnista vähiten ja Kymenlaakson puolestaan eniten. Päijät-Hämeessä pitkäaikaistyöttömyys kasvoi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa oli helmikuun 2026 lopussa 8072 työtöntä. Työttömien määrä…
-
Kymenlaakson keskussairaalassa asennettiin ensimmäiset johdottomat sydäntahdistimet
Johdoton tahdistin on paitsi kooltaan pienempi, myös turvallisempi vaihtoehto osalle sydänpotilaista. Kymenlaakson keskussairaalan Sydänkeskukseen kuuluvassa sydäntoimenpideyksikössä otettiin maaliskuussa uusi askel sydämen rytmihäiriöhoitojen kehittämisessä, kun yksikössä asennettiin ensimmäiset johdottomat sydäntahdistimet. Perinteisistä tahdistimista poiketen laite viedään sydänkammioon verisuonen kautta, eikä se tarvitse sydämeen kulkevia johtoja tai ihon alle tehtävää laitetaskua. Tämä voi vähentää esimerkiksi infektioriskiä sekä tahdistinjohtoihin liittyviä komplikaatioita. Keskussairaalassa asennetut laitteet ovat kooltaan maailman pienimpiä ja vain lääkekapselin mittaisia. Ensimmäisten johdottomien tahdistimien asennukset suorittivat 6.3.2026 kardiologit Elina Sivén ja Sergei Kesonen. Asennuksissa oli mukana myös vierailevana asiantuntijana kardiologi Jussi Naukkarinen HUSista. Sydänkeskuksen ylilääkäri Juha Koskinen pitää päivää virstanpylväänä alueen sydänhoidon kehittämisessä. – Johdottoman tahdistinteknologian käyttöönotto parantaa potilaidemme hoitovaihtoehtoja ja tuo Kymenlaaksoon modernia, kansainvälisesti käytössä olevaa hoitoa. Sydänkeskuksessa jatketaan…
-
Poliisi pyytää havaintoja kadonneesta miehestä Kotkassa
Kadonnut mies liikkuu mahdollisesti Kotkan ja Haminan alueella. Poliisi ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa etsivät miestä. Poliisi etsii miestä, joka katosi Kotkasta Suulisniemen alueelta maanantaina 23. maaliskuuta noin kello 7 aamulla. Mies on noin 170 senttimetriä pitkä ja parrakas. Hän on pukeutunut vaaleaan pusakkaan, siniseen pipoon ja farkkuihin. Hän saattaa olla liikkeellä harmaalla sähköpyörällä tai jalan. Hän liikkuu mahdollisesti Kotkan, Haminan tai Virolahden alueella. Hän saattaa kulkea myös laajemmalla alueella. Poliisi pyytää ilmoittamaan kaikki havainnot hätäkeskukseen soittamalla numeroon 112.
-
MIEHIKKÄLÄ: Miehikkälän talous kääntyi oikeaan suuntaan – Miinusta tuli ennakoitua vähemmän
Miehikkälän kunnan talous on kääntynyt vuosina 2023-2025 toteutettujen sopeutustoimien myötä hiljalleen parempaan suuntaan. Kunnan omia sopetustoimia tukemaan saatiin jälleen joulukuussa myös harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 153 000 euroa (167 000 euroa v 2024). Vaikka tilikauden tulos vuonna 2025 jäi vielä 275 471,66 euroa alijäämäiseksi (kuntakonserni -354 233,57 euroa) eikä vuosikate 838 666,66 euroa (konserni 1 039 707,73 euroa) aivan riittänyt suunnitelman mukaisiin poistoihin (kunta 1 114 138,32 euroa, konserni 1 400 347,14 euroa), toteutui tilikauden 2025 toiminnan ja investointien rahavirta kuitenkin sekä kunnassa (535 859,41 euroa) että kuntakonsernissa (735 112,14 euroa) taas merkittävästi edellisvuotta parempana. Vaikka Miehikkälän kunnan tilikauden 2025 toimintakate (-4 963 297,94 euroa, konserni -4 810 523,42 euroa) toteutui noin 40 600 euroa budjetoitua…
-
Kymenlaakson hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätös on 10,9 miljoonaa euroa alijäämäinen
Kymenlaakson hyvinvointialue Kymenlaakson hyvinvointialueen tilinpäätöksen alijäämä on noin 10,9 miljoonaa euroa, joka on 11,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 alkuperäistä talousarviota heikompi. Alkuperäisessä talousarviossa vuodelle 2025 hyvinvointialue tavoitteli 0,3 miljoonan euron ylijäämää. Loppuvuoden 2025 aikana ennakoitiin heikompaa tulosta, ja syksyn tilinpäätösennusteen mukaisesti talousarviomuutos päätettiin aluevaltuustossa 27,0 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulosheikennys suunniteltuun verrattuna johtuu osittain toimintakuluihin kohdistuvasta yleisestä kustannustason noususta ja palkkojen sopimuskorotuksista, sekä henkilöstömäärän hienoisesta kasvusta. Kustannustasoa suunniteltuun verrattuna lisäsi myös palvelutarpeeseen vastaaminen muun muassa asumisen palveluissa. Tulosta paransi edelliseen vuoteen verrattuna sopeutus- ja tuottavuustoimien toteuttaminen, joita oli sisällytetty talousarvioon 51,3 miljoonaa euroa, sekä suunnitelmaa suurempana toteutuneet toiminnan tuotot. Nettokustannusuran kasvua saatiin merkittävästi taitettua vuoden 2025 aikana, kasvun ollessa 1,3 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi vuonna 2025 yhteensä 126,8 miljoonaa euroa, joka…
