Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin valmistelu- ja arviointiryhmä on käynyt läpi kaikki hakemukset ja todennut, että rekrytointiprosessia voidaan viedä eteenpäin. Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajan virkaa hakeneet henkilöt Aarnisalo Piia, johtaja, lääketieteen tohtori, dosentti Andersson Johanna, IT-kehitysjohtaja, terveystieteiden maisteri Cline Brandon, director of program management and launch excellence, Doctor of Science Eklund Kalle, hallintojohtaja, kauppatieteiden maisteri Haapanen Jorma, toimialajohtaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Hakari Kari, vanhempi neuvonantaja, hallintotieteiden tohtori Hämäläinen Markku, henkilöstöjohtaja, kasvatustieteiden maisteri Isomaa Jani, toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Jääskeläinen Markus, liikunnan ohjaaja ja liikuntaneuvoja, kandidaatti, Physical Activity and Sport Sciences Kariniemi Kristiina, palvelujohtaja, terveystieteiden tohtori Kiviniemi Antero, senior policy analyst, valtiotieteen maisteri Kukkonen Panu, budjettineuvos, valtiotieteiden maisteri Kääriä Katja, myynti- ja markkinointijohtaja, filosofian lisensiaatti Leväpelto…

Kymenlaakson hyvinvointialue Kymenlaakson hyvinvointialueen tilinpäätöksen alijäämä on noin 10,9 miljoonaa euroa, joka on 11,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 alkuperäistä talousarviota heikompi. Alkuperäisessä talousarviossa vuodelle 2025 hyvinvointialue tavoitteli 0,3 miljoonan euron ylijäämää. Loppuvuoden 2025 aikana ennakoitiin heikompaa tulosta, ja syksyn tilinpäätösennusteen mukaisesti talousarviomuutos päätettiin aluevaltuustossa 27,0 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulosheikennys suunniteltuun verrattuna johtuu osittain toimintakuluihin kohdistuvasta yleisestä kustannustason noususta ja palkkojen sopimuskorotuksista, sekä henkilöstömäärän hienoisesta kasvusta. Kustannustasoa suunniteltuun verrattuna lisäsi myös palvelutarpeeseen vastaaminen muun muassa asumisen palveluissa. Tulosta paransi edelliseen vuoteen verrattuna sopeutus- ja tuottavuustoimien toteuttaminen, joita oli sisällytetty talousarvioon 51,3 miljoonaa euroa, sekä suunnitelmaa suurempana toteutuneet toiminnan tuotot. Nettokustannusuran kasvua saatiin merkittävästi taitettua vuoden 2025 aikana, kasvun ollessa 1,3 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi vuonna 2025 yhteensä 126,8 miljoonaa euroa, joka…

Hakuaika Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnissa päättyi 22.3.2026. Tehtävään haki määräaikaan mennessä yhteensä 23 hakijaa. Rekrytointi toteutetaan hyvinvointialueen vakiintuneen käytännön mukaisesti anonyymina rekrytointina, jonka tavoitteena on varmistaa tasapuolinen ja yhdenvertainen ansiovertailu. Anonyymissä rekrytoinnissa hakemukset käsitellään siten, että työnantajalla on ensimmäisessä vaiheessa käytössään vain tiedot hakijoiden koulutuksesta ja työkokemuksesta sekä hakemus tehtävään. Rekrytoinnin valmistelu- ja arviointiryhmä käy läpi hakemukset alkuviikon aikana. Hakemusten arvioinnin perusteella ryhmä päättää rekrytoinnin jatkovaiheista. Tämän jälkeen hyvinvointialue tiedottaa tarkemmin hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnista ja sen etenemisestä. Uuden hyvinvointialuejohtajan haku käynnistettiin Harri Hagmanin aiemmin ilmoitettua jäävänsä eläkkeelle 1.7.2026.

Valtioneuvosto ei myöntänyt Kymenlaakson hyvinvointialueelle lisärahoitusta vuodelle 2025. Valtioneuvoston päätöksessä 12.3.2026 todetaan, että edellytykset lisärahoituksen myöntämiselle eivät täyttyneet. Kymenlaakson hyvinvointialue jätti viime joulukuussa hakemuksen lisärahoituksesta vuodelle 2025. Lisärahoitusta haettiin yhteensä noin 37,7 miljoonaa euroa purkamaan kertynyttä hoito- ja palveluvelkaa sekä vastaamaan alueen väestön palvelutarpeisiin ja kustannustason nousuun. Tarve lisärahoitukselle muodostui ennakoimattomista palvelujen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Tämän perusteella hyvinvointialue katsoi lisärahoituksen edellytysten täyttyvän vaarantuneiden palvelujen osalta. Ministeriöiden kanta oli kuitenkin se, että palvelut on saatu alueella järjestettyä pääosin lakisääteisesti ja kansallisesti keskimääräistä paremmin. Ministeriöt toteavat myös, että alueella ei ole ollut maksuvaikeuksia ja tilikauden vuosikate on vain vähäisesti alijäämäinen. Alueen tulee ministeriöiden mukaan toteuttaa vahvemmin ja nopeammin sopeutustoimia. – Huomioiden aiemmat muiden alueiden käymät neuvottelut ei päätös tullut…

Sähköpostiviestissä väitetään, että vastaanottajalle on lähetetty lastensuojeluilmoitus, jonka pääsee lukemaan turvasähköpostin kautta. Kyseessä on huijaus. Sähköpostitse kiertää huijausviesti, jossa kehotetaan avaamaan verkkopankkitunnuksilla turvasähköposti tehdystä lastensuojeluilmoituksesta. Ainakin yhdessä hyvinvointialueen tietoon tulleessa huijausviestissä lähettäjäksi mainitaan ainoastaan lastensuojelu ja lähettäjän nimeksi Virpi Salminen. Toimi näin, jos saat tällaisen viestin: Poista viesti heti. Älä avaa viestin linkkiä. Älä anna mitään tietojasi viestin lähettäjälle tai linkkien takana oleville sivustoille. Kymenlaakson hyvinvointialue ei koskaan lähetä tietoa tulleesta lastensuojeluilmoituksesta asiakkaalle sähköpostitse. Yhteydenotto tulleesta lastensuojeluilmoituksesta tapahtuu aina puhelimitse tai jos asiakasta ei tavoiteta, niin yhteydenotto tapahtuu postin kautta kirjeenä eikä kirjeessä ole tietoa lastensuojeluilmoituksen sisällöstä.  

Kymenlaakson hyvinvointialue pyrkii turvaamaan henkilöstön riittävyyden panostamalla sekä sisäiseen että ulkoiseen työnantajamielikuvatyöhön. Uniikkien urapolkujen Kymenlaakso -työnantajabrändi tuo keskiöön hyvinvointialueen ammattilaiset sekä heidän erilaiset urapolkunsa. Kymenlaakson hyvinvointialueella työnantajamielikuvatyötä veto- ja pitovoiman parantamiseksi on toteutettu aktiivisesti organisaation sisäisissä verkostoissa jo useamman vuoden ajan. Loppuvuodesta 2023 työnantajamielikuvatyöstä tuli osa hyvinvointialueen tuottavuusohjelman henkilöstöteeman kehittämiskokonaisuutta, jolla pyritään turvaamaan osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön riittävyys. – Kymenlaakson asukkaiden terveys-, sosiaali- ja pelastusalan palveluiden varmistamiseksi on välttämätöntä panostaa hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaan alan ammattilaisten keskuudessa nyt ja tulevaisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen. Työnantajamielikuvan kehittämiseen myönnettiin osana tuottavuusohjelmaa erillinen määräraha, jonka avulla on pystytty panostamaan vahvemmin myös ulkoiseen työnantajamarkkinointiin. Yhteistyökumppaneina viestintäkonseptin suunnittelussa ja toteutuksessa ovat toimineet Avidly Agency sekä…

Konttisairaalaa asennetaan parhaillaan. Kymenlaakson hyvinvointialue Parhaillaan asennettava konttisairaala toimii väistötilana sairaalarakennuksen perusparannuksen aikana. Ensimmäiset yksiköt aloittavat toimintansa konttisairaalassa 11.8.2025 alkavalla viikolla. Lisäksi useita sairaalan yksiköitä siirtyy väistötiloihin sairaalarakennuksen sisällä. Kymenlaakson keskussairaalalla otetaan käyttöön väliaikainen konttisairaala, jonne yksiköitä muuttaa väistöön perusparannustöiden vuoksi. Konttisairaala on pystytetty sairaalan itäpuolelle lastensairaalan eteen, ja sinne siirtyvät yksiköt aloittavat toimintansa vaiheittain elokuun aikana. Konttisairaala pystytettiin, sillä varsinaisessa sairaalarakennuksessa ei ollut riittävästi väistötiloja saatavilla. Kyseessä oleva kontti on ollut hyvinvointialueen käytössä myös aiemmin Karhulan sairaalalla, ja se on rakennettu vastaamaan vastaanottotoiminnan tarpeita. Konttisairaalalla on oma sisäänkäynti, ja sitä lähimmät parkkipaikat sijaitsevat pysäköintikannella. Väliaikaiseen konttisairaalaan siirtyvät tämänhetkisen aikataulun mukaan: Kuntoutus- ja kipupoliklinikka 11.8.2025 alkavalla viikolla Osittain lastenneurologian toimintaa 11.8.2025…

Kymenlaakson keskussairaala kesällä 2024. Kymenlaakson hyvinvointialue Juhannuksen aika oli Kymenlaakson keskussairaalan ja Ratamokeskuksen päivystyksissä edellisvuoteen verrattuna vähemmän kiireinen. Yhteensä päivystyskäyntejä tehtiin ajalla 19.–22.6.2025 vajaa tuhat. Hyvinvointialueen akuuttipalveluiden ylihoitaja Riku Lamposaari kertoo, että ajoittaisista kiirehuipuista huolimatta tunnelma Kymenlaakson keskussairaalan ja Ratamokeskuksen päivystyksissä oli juhannusviikonloppuna 19.–22.6.2025 rauhallinen. Päivystyskäyntejä tehtiin kyseisellä ajalla yhteensä 997, kun edellisenä vuonna lukumäärä oli 1039. – Kiirettä piti juhannusperjantain ja -lauantain välillä kello 22–07. Tuolloin keskussairaalaan saapui 24 ja Ratamokeskukseen 20 uutta potilasta. Se on yöaikaan melko paljon, Lamposaari sanoo. – Kokonaisuudessaan oli vain hieman vilkkaampaa kuin tavallisena kesäviikonloppuna. Kesällä päivystyksessä on tosin viikonloppuisin enemmän kiirettä kuin muina vuodenaikoina, erityisesti lämpimällä säällä ja tapahtumien aikaan. Myös odotusajat jäivät päivystyksissä maltillisiksi hetkellisiä…