UPM Energy kasvattaa Kuusankosken vesivoimalan tuotantokapasiteettia mittavalla peruskorjaus- ja modernisointiprojektilla vuosina 2019-2022. Peruskorjauksen ja modernisoinnin myötä voimalaitoksen hyötysuhde paranee noin kuudella prosenttiyksiköllä 94 %:iin ja turbiiniteho kasvaa 19 % noin 37 MW:iin. Keskimääräisen energiantuotannon arvioidaan kasvavan nykyisestä 180 GWh:sta vuodessa noin 195 GWh:iin. Projekti toteutetaan vaiheittain turbiini-generaattoriyksikkö kerrallaan siten, ettei töiden uskota vaikuttavan voimalan normaaliin energiantuotantoon. Peruskorjaus- ja modernisointiprojektin arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2022 lopulla.
“Peruskorjauksessa voimalan kaikki kolme turbiinia uusitaan ja generaattoriyksiköitä modernisoidaan. Lisäksi uusimme automaatio- ja suojajärjestelmät sekä toisen voimalan päämuuntajista. Myös voimalan oma varavoimajärjestelmä uusitaan teholtaan suuremmaksi. Uuden automaatiojärjestelmän myötä voimalaitoksen säätömahdollisuudet paranevat, mikä tehostaa erityisesti sähköjärjestelmän tasapainon kannalta tärkeän säätövoiman tuotantoa”, sanoo UPM Energyn energiantuotannosta vastaava johtaja Ari Henriksson.
“Voimalan vanhimmat komponentit ovat 1950-luvun lopulta, ja ne ovat tulleet elinkaarensa päähän. Paremman tehokkuuden lisäksi nykyaikainen vesivoimatekniikka on myös merkittävästi turvallisempaa ympäristön kannalta. Uusissa turbiineissa on esimerkiksi vesinavat, jotka eivät sisällä öljyä, joten öljyvahingon riski pienenee huomattavasti”, Henriksson jatkaa.
Kalatalousvelvoitteet ennallaan – oma vaelluskalaohjelma täydentää velvoitteita
Kuusankosken voimalasta maksettavat kalatalousmaksut kohdistuvat kalaston hoitoon Päijänteen ja sen alapuolisen alueen vesistöissä. Peruskorjaus ei vaikuta voimalalle asetettuihin kalatalousvelvoitteisiin.
“Lakisääteisten kalatalousmaksujen lisäksi edistämme kalakantojen suojelua ja elvyttämistä oman vaelluskalaohjelmamme puitteissa mm. Pielisjoella ja Keski-Suomen latvavesistöissä. Puramme vaellusesteitä ja kokeilemme uusia ratkaisuja kalojen suojelemiseksi siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset”, Henriksson muistuttaa.
Tasapainoa aurinko- ja tuulivoiman vaihteluun
Vesivoima on muiden uusiutuvien – varsinkin säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman – tärkeä tasapainottaja. Vedestä voidaan tuottaa sähköä juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Vesivoima on vahvimmillaan, kun se hyödynnetään vastaamaan sähkön kysynnän vaihteluihin ja tasaamaan energiantuotantoa myös silloin, kun aurinko ei paista tai on tyyntä. Samaan aikaan kun väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät sähkön tarvetta, ilmastonmuutos muistuttaa meitä luonnon ainutlaatuisuudesta ja hupenevista resursseista. Vesivoima vastaa osaltaan vähäpäästöisemmän ja uusiutuvan sähkön yhä kasvavaan tarpeeseen.
