Kouvola

:KOUVOLAN KAUPUNKI: Tilinpäätös 2018: Investoinnit etenivät alijäämästä huolimatta

Kouvolan kaupungin viime vuoden tulos on 26 miljoonaa euroa miinuksella. Alijäämää kasvattivat verotulojen notkahdus ja sote-palveluiden ostojen ylittyminen. Kaupunki käynnisti säästöohjelman mutta myös kehitti toimintaansa: kärkihankkeet etenivät suunnitellusti.

Kouvolan kaupungin vuoden 2018 alijäämä oli 26 miljoonaa euroa. Syynä alijäämään oli ensinnäkin verotulojen odottamaton notkahdus: niitä kertyi Kouvolalle viime vuonna 331,1 miljoonaa euroa eli 7,4 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Toinen merkittävä syy alijäämiin oli ostopalvelumenojen kasvu. Erityisen paljon, 5-6 prosenttia, kasvoivat sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot. Kouvola osti palveluja vuonna 2018 kaikkiaan 366,6 miljoonalla eurolla.

Tiukka taloudellinen tilanne näkyy myös vuosikatteessa, joka oli poikkeuksellisesti miinusmerkkinen, ollen -5,7 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 29,6 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 33,0 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta asukasta kohden, 2 796 euroa, on kuitenkin edelleen kuntien keskimääräistä lainakantaa alhaisemmalla tasolla.

Henkilöstömenot olivat vuonna 2018 yhteensä 239,5 miljoonaa euroa. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 5 456 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 4 355. Henkilöstömäärä laski edellisvuodesta 390:llä, mikä johtui Pohjois-Kymen sairaalan tuottaman erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnan siirtymisestä liikkeenluovutuksella Carealle vuoden 2018 alussa.

Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin puolestaan sote-palvelujen siirtymistä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle (Kymsote) vuoden 2019 alusta alkaen. Myös maakunnalliset hankkeet, kuten LAPE ja Ikäopastin, työllistivät henkilöstöä. Lisäksi vietiin eteenpäin sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua.

Sote-kuntayhtymän rinnalla valmisteltiin myös kaupungin uutta organisaatiota. Tavoitteeksi asetettiin joustava, ketterä ja asiakkaan huomioiva Uusi Kouvola, joka mahdollistaa kasvustrategian toteutumisen.

Kouvolan kaupunki ei ole ahdingossaan yksin, sillä Kuntaliiton mukaan tulos painui viime vuonna negatiiviseksi peräti 196 kunnassa. Talous on kuitenkin tasapainotettava. Kouvolan kaupunki reagoi tilanteeseen marraskuussa laatimalla vuoteen 2021 ulottuvan talouden sopeuttamisohjelman. Lisäsäästöjä etsitään kevään 2019 kuluessa niin henkilöstöstä, palveluista kuin omaisuudestakin.

Investoinneilla tulevaisuuden elinvoimaa

Vaikka sopeuttaminen on tärkeää, kaupunki ei kehity pelkästään säästämällä. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on uskallettava investoida tulevaisuuden elinvoiman varmistamiseksi. Kouvola vei viime vuonna määrätietoisesti eteenpäin kärkihankkeitaan: valtakunnallisia asuntomessuja, ydinkeskustan kehittämistä, Kimolan kanavaa sekä rautatie- ja maantieterminaalia (RRT). Hankkeet ovat keskenään hyvinkin erilaisia, mutta yhdessä ne lisäävät Kouvolan saavutettavuutta, elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja viihtyisyyttä.

Ydinkeskustassa kävelykatu Manski on saanut viimeistellyn ilmeen, ja Matkakeskuksen liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia on parannettu. Pioneeripuistossa viedään parhaillaan maaliin viime vuonna käynnistyneitä pientalohankkeita ja valmistaudutaan muutoinkin kesään, jolloin paikkakunnalle odotetaan yli 100 000 asuntomessuvierasta.

Rautatie- ja maantieterminaalin rakentaminen on Kullasvaarassa jo vauhdissa. Terminaalialueen toteuttamista koskeva EU-rahoitushakemus pistettiin valtion kanssa vireille lokakuussa. Kimolan kanavahankkeesta on toteutettu noin 30 prosenttia, ja töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että kanava avataan veneilykaudelle 2020.

Toimivat peruspalvelut ovat osa toimivaa, viihtyisää ja turvallista arkea. Kouvola kehittää perusopetustaan erityisellä hankkeella, jonka perusselvitys valmistui syksyllä 2018 ja jatkoraportti syntyy elokuuhun 2019 mennessä. Tavoitteena on, että Kouvolassa siirrytään nykyisestä 34 koulusta 20:een. Muutos mahdollistaa paitsi terveelliset, turvalliset ja nykyaikaiset oppimisympäristöt, myös laadukkaan opetuksen tarjoamisen tulevaisuudessakin.