Savo-Karjalan ja Kymenlaakson kasvuyrityksillä on vahva halu kasvaa, mutta niiden kasvuodotukset ja palkkausaikeet ovat heikentyneet viime vuodesta. Konsulttiyhtiö EY:n tuoreen Kasvuyritystutkimuksen mukaan peräti 93 prosenttia alueen kasvuyrityksistä joko hakee voimakasta kasvua tai aikoo kasvaa mahdollisuuksien mukaan – tulos on valtakunnan kärkeä.
Voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten osuus on kuitenkin laskenut edellisvuodesta. Nyt 31 prosenttia yrityksistä hakee voimakasta kasvua, kun viime vuonna vastaava osuus oli 38 prosenttia.
“Itä-Suomen kasvuyritykset ovat erittäin kasvuhaluisia. Alueen yritykset näkevät kasvun välttämättömänä, mutta samalla laajempi talouden epävarmuus näkyy siinä, että yritysten kasvuennusteet ja rekrytointisuunnitelmat ovat varovaisia”, sanoo EY:n Itä-Suomen aluejohtaja Soile Antikainen.
Itä-Suomen kasvuyritysten kasvuodotukset ovat nekin heikentyneet viime vuodesta. Nyt noin 23 prosenttia yrityksistä ennustaa yli 20 prosentin vuosikasvua seuraavien kolmen vuoden aikana, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 28 prosenttia. Kasvuennusteet ovat myös valtakunnallista tasoa matalammat.
Myös yritysten rekrytointisuunnitelmat ovat vähentyneet selvästi viime vuodesta. Noin 8 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoo kasvattavansa henkilöstön määrää yli 20 prosenttia vuodessa seuraavien kolmen vuoden aikana.
”Muutos on merkittävä, sillä vielä vuosi sitten joka viides yritys uskoi kasvattavansa henkilöstöään vähintään 20 prosenttia vuodessa”, Antikainen toteaa.
Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle arvioi, että vaatekauppaketju yltää tänä vuonna noin 15 prosentin liikevaihdon kasvuun. Hänen mukaansa kasvu ei ole itseisarvo.
”Pitäisi ajatella niin, että yritykset uskaltaisivat tehdä uudenlaista kasvua. Se ei tarkoita pelkkää markkinaosuuden kasvattamista tai volyymiä, vaan miten voidaan luoda asiakkaalle enemmän arvoa, vastuullisuuden näkökulmasta tehokkaampaa toimintaa ja löytää uusia liiketoiminta-alueita. Voimakkaan kasvun mahdollistaa se, että aidosti löydämme lisäarvoa, eli ihmisen takaisin tuominen yhtälöön mukaan”, Kekäle sanoo.
Liiketoiminnan johtamiseen ohjelmisto- ja alustaratkaisuja tarjoavan Talgfarin toimitusjohtaja Toni Kemppinen puolestaan korostaa omistajastrategian merkitystä. Talgrafin strategiaan on kirjattu seuraaville vuosille voimakasta kasvua.
”Aiomme muutaman vuoden aikana moninkertaistaa liiketoimintamme. Kansainvälisyys on meillä isossa roolissa, sillä siellä toimijat ovat isompia kuin täällä kotimaassa. Meillä on Suomessa noin 300 000 yritystä, mutta ensimmäisellä australialaisella kumppanillamme on vähän vajaat 600 000 loppuasiakasta, joille se haluaa jaella tuotteitamme”, Kemppinen kuvaa.
Talouden epävarmuus ja rahoitus huolettavat
Suurimpana kasvun esteenä ovat talouden epävarmuus sekä rahoituksen saatavuus. Talouden epävarmuuden osalta tilanne on säilynyt viime vuoden tasolla, ja rahoituksen saatavuus on nopeasti noussut sen rinnalle keskeiseksi huolenaiheeksi: sen painoarvo on kasvanut 25 prosenttiyksikköä.
Kasvun pahimman pullonkaulan muodostavat epävarmat talousnäkymät, osaavan työvoiman saatavuus, rahoitus sekä myyntiosaaminen.
Lisäksi geopoliittinen epävarmuus huolettaa alueen yrityksiä. 46 prosenttia Itä-Suomen kasvuyrityksistä kokee Yhdysvaltain talouspolitiikan aiheuttavan merkittävää epävarmuutta kasvusuunnitelmille, mikä on selvästi enemmän kuin kasvuyrityksillä valtakunnallisesti.
Uudet tuotteet ja kansainvälistyminen kasvun keskiössä
Tutkimuksen perusteella Itä-Suomen kasvuyritysten tärkeimmät tulevaisuuden menestystekijät ovat laajentuminen uusille markkinoille ja kansainvälistyminen (46 prosenttia) sekä uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (38 prosenttia). Uusien tuotteiden ja palveluiden merkitys on kasvanut selvästi viime vuodesta: niiden painoarvo on noussut 13 prosenttiyksikköä. Kansainvälistymisen merkitys on kasvanut peräti 17 prosenttiyksikköä. Sen sijaan osaajien saatavuuden merkitys on laskenut hieman.
Kasvua haetaan maailmalta
Itä-Suomen kasvuyrityksistä 62 prosenttia toimii vientimarkkinoilla, mikä on valtakunnallisesti korkea vientiyritysten osuus. Monille yrityksille vienti on myös keskeinen osa liiketoimintaa, sillä lähes kuudella kymmenestä vientiyrityksestä viennin osuus ylittää 25 prosenttia liikevaihdosta.
Vientimarkkinoiden painopiste on siirtynyt vahvemmin Eurooppaan, mutta kiinnostus myös muihin markkinoihin on kasvanut. Aasian markkinat kiinnostavat 25 prosenttia yrityksistä, Pohjois-Amerikka sekä globaalit markkinat kumpikin 12 prosenttia.
”Vientimarkkinoilla jo toimivat yritykset ymmärtävät viennin merkityksen osana kasvua. Samaa ei voi sanoa kotimaan markkinoilla toimivista yrityksistä, sillä pääasiassa kotimaassa kauppaa tekevien yritysten kansainvälistymishalukkuus on alueella heikkoa. Yksikään tutkimukseen osallistuneista kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä ei suunnittele kansainvälistymistä lähivuosina”, Antikainen sanoo.
Sodan jälkeinen Ukrainan jälleenrakennus kiinnostaa Itä-Suomen yrityksiä yhtä paljon verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Nyt 23 prosenttia yrityksistä pitää Ukrainan markkinoita kiinnostavina, kun vuosi sitten vastaava osuus oli 33 prosenttia.
