Kuva: Kotkan Kaupunki
Kotkan Sunilassa elokuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.8.2026 järjestettävä Sunilan Aalto-kodit avaa jälleen ovet ainutlaatuiseen asuinympäristöön, jossa arkkitehtuuri, arki ja yhteisöllisyys kohtaavat.
Tapahtuma ei ole vain kunnianosoitus arkkitehtuurille – se on lämminhenkinen ja omaperäinen kurkistus koteihin, joissa eletään vahvasti tätä päivää. Sunilan asukkaat kertovat itse, miksi paikka on heille erityinen: miten kodin valo ja toimivuus näkyvät arjessa, ja miksi yhteisön henki tekee alueesta poikkeuksellisen. Tapahtuman aikana yleisö pääsee vierailemaan 20 kohteessa, jotka edustavat eri aikakausien asumista ja elämäntapoja.
Vuoden 2026 teema: Koteja ihmisen mittakaavassa
Vuoden 2026 tapahtuma syventyy Aallon suunnittelun keskeiseen lähtökohtaan: ihmisen mittakaavaan ja tavoitteeseen parantaa asumisen laatua. Teema näkyy sekä kodeissa että ohjelmassa:
Miten mittakaava toteutui eri asuntotyypeissä – työläisasunnoista johtajien koteihin?
Ovatko ratkaisut edelleen toimivia nykyajan asumisessa?
Miten koteja ja kiintokalusteita tulisi huoltaa ja korjata kestävällä tavalla? Keskustelua käydään niin asiantuntijoiden kuin asukkaiden näkökulmasta.
Suosittu tapahtuma designista ja asumisesta kiinnostuneille
Sunilan Aalto-kodit kiinnostaa vuosittain laajasti arkkitehtuurin, muotoilun ja asumisen ammattilaisia, opiskelijoita sekä designista kiinnostunutta yleisöä. Tapahtuma tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden kokea arkkitehtuuri paikan päällä – ei vain katsottuna, vaan elettynä.
SUNILA FAKTAA
Alvar Aallon vuosina 1937–1954 suunnittelema Sunilan asuinalue Kotkassa on yksi suomalaisen modernismin keskeisistä kokonaisuuksista ja samalla hänen laajin yhtenäinen toteutunut työnsä. Se syntyi osaksi teollista kokonaissuunnitelmaa, johon kuuluivat sekä sellutehdas että työntekijöiden asuinympäristö.
Sunilan asemakaava laadittiin vuonna 1936, ja rakentaminen eteni vaiheittain:
ensimmäinen rakennusvaihe toteutui 1936–1938, minkä jälkeen aluetta täydennettiin vielä vuosina 1947 ja 1951–1954. Asuinalue käsittää yli 20 rakennusta: 12 kerros- ja rivitaloa, johtajan edustustalon Kantolan sekä useita huolto- ja yhteisrakennuksia, kuten saunoja ja pesuloita. Rakennuskanta syntyi eri henkilöstöryhmille, mikä näkyy asuntojen koossa ja sijoittelussa.
Sunila tunnetaan Suomen ensimmäisenä “metsälähiönä”. Aalto sijoitti rakennukset väljään mäntymetsään maaston muotoja seuraten. Rakennusten väliin jätettiin runsaasti tilaa, valoa ja näkymiä. Tämä oli tietoinen irtiotto eurooppalaisesta tiukasta funktionalistisesta “siedlung”-mallista: rationaalinen sarjatuotanto yhdistettiin inhimillisyyteen, maisemaan ja hyvinvointiajatteluun.
Alueen erityisyys perustuu ennen kaikkea kokonaisvaltaisuuteen. Sunila ei ole pelkkä asuinalue, vaan tarkkaan orkestroitu teollinen yhteisö, jossa työ, asuminen ja vapaa-aika muodostivat yhtenäisen ympäristön. Tehdas sijoitettiin erilliselle saarelle ja asuinalue metsään, mutta ne sidottiin toiminnallisesti yhteen – ratkaisu, joka oli aikanaan poikkeuksellisen moderni.
Sunila kuuluu Suomen ehdotukseen Unescon maailmanperintöluetteloon osana “Aalto Works” -kokonaisuutta. Perusteluna on juuri tämä harvinainen yhdistelmä: teollinen tuotantoympäristö, sosiaalinen utopia ja maisemaan sulautuva arkkitehtuuri, joka muodostaa poikkeuksellisen eheän ja säilyneen modernin ympäristön. Unescon päätös saadaan heinäkuussa 2026.
Tiedot lyhyesti
Tapahtuma: Sunilan Aalto-kodit 2026
Teema: Koteja ihmisen mittakaavassa (1937–1954)
Aika: 29.–30.8.2026
Paikka: Sunila, Kotka
Liput: www.aaltohomes.fi. Liput tulevat myyntiin huhtikuussa
